Professori varoittaa: Olemme sairastuneet sosiaaliseen koronaan – rokotuspakko johtaisi yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun

10:02
"Pinna on lyhyt, monet asiat suututtavat ja jos asiat eivät suju, heti on hermostus pinnalla", Hallamaa kuvailee sosiaalisen koronapandemian oireita.

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan mukaan kohta kaksi vuotta jatkunut koronaepidemia on alkanut vaikuttaa ihmisten käytökseen. Hallamaa puhuu sosiaaliseen koronaan sairastumisesta MTV:n Uutisextran haastattelussa.

– Ajattelen, että korona ei ole vain tällainen fyysinen tauti ja mikrobin aiheuttama tila elimistössä, vaan se on myös sosiaalinen epidemia. Ainakin itsestäni havaitsen voimakkaita sosiaalisen koronan oireita, Hallamaa sanoo.

Hallamaa kuvailee sosiaalisen koronaepidemian oireita seuraavalla tavalla:

– Pinna on lyhyt, monet asiat suututtavat ja jos asiat eivät suju, heti on hermostus pinnalla. Ei jakseta oikein keskittyä. 

"Rintamakarkuruutta ja sotauupumusta"

Hallamaan mukaan jaksamista koetellaan kaiken kaikkiaan, kun kamppailu koronavirusta vastaan on jatkunut pian kaksi vuotta. Taisteluväsymystä voi kuvata sotakuvastosta lainatulla sanastolla.

– Nyt alkaa olla jo rintamakarkuruutta ja sotauupumusta. Ei kukaan pysty koko aikaa elämään kriisimoodissa ja olemaan taisteluvalmiudessa.

Rintamakarkuruudella Hallamaa tarkoittaa sitä, että toisten ihmisten taistelutahtoa ja -tapoja on alettu syynätä.

– Me kyttäämme koko ajan toisella silmällä rintamakarkureita. Käyttävätkö kaikki maskeja ja noudatetaanko ohjeita, onko rokotteet otettu? Tällä tavalla me nyt valvomme toisiamme. 

– Väsymys tulee ilmi myös päätöksentekijöistä ympäri maailmaa, eivät hekään enää jaksa pitää niistä kiinni.

"Mikrobeilla on oma elämänsä"

Epidemia on saanut ihmiset elämään hetkittäin myös ylimitoitetussa toiveikkuudessa, pohtii professori. Seuraa pettymys, kun epidemia ei päätykään yhteisen tavoitteen toteutuessa.

Yhteinen tavoite on ollut esimerkiksi riittävän korkea rokotekattavuus. Tällä hetkellä tavoitteena on kolmannen rokoteannoksen jakaminen koko väestölle mahdollisimman nopealla aikataululla. 

– Nyt alamme huomata, että riippumatta kaikista tehdyistä toimista mikrobeilla on oma elämänsä. Ei ole näkyvissä mitään päivämäärää, kun tämä on ohi. Olisi meille hyväksi, että rauhoittuisimme elämään enemmän tässä hetkessä, Hallamaa toteaa.

"Rokotepakko syventäisi jakolinjoja"

Professori peräänkuuluttaa rauhoittumista myös niissä hetkissä, kun toisen ihmisen kanta esimerkiksi rokotteen ottamiseen nostattaa sisäisen tunnemyrskyn.

Esimerkiksi Itävallassa päätettiin vaientaa rokotekriittisyys kansallisella rokotepakolla. Kaikilla kansalaisilla on oltava koronarokote helmikuun 1. päivä 2022. Maan liittokansleri on syyttänyt rokotteesta kieltäytyviä "hyökkäyksestä maan terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan".

Uutisextrassa vieraillut Hallamaa painottaa, että rokotekriittisten pakottaminen koronarokotuksiin lisää epäluottamusta ja jakolinjoja yhteiskunnassa.

– Pakon käyttäminen yhteiskunnassa, se on aivan äärimmäinen keino. Sen hinta voi olla luottamuksen rapautuminen, vastakkainasettelun syventyminen ja vihollisuuksien luominen.

Suomessa on nykyisin paljonkin pakottavaa lainsäädäntöä – autoa ei saa ajaa ilman ajokorttia, taloa ei saa rakentaa ilman rakennuslupaa. Miten rokotepakko eroaa tällaisesta pakottavasta lainsäädännöstä?

– Rokottaminen on puuttumista ihmisen koskemattomuuteen. Perustuslakimme suojaa monella tavalla ruumiillista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Kenenkään ei ole pakko ajaa autoa tai pakko rakentaa taloa, mutta on hyvin vaikeaa elää täällä olematta yhteisön jäsen.

– Jos pakoilla suljetaan yhteisön ulkopuolelle, me vääjäämättä syrjäytämme ihmisiä ja teemme kuiluja ihmisten välille, toteaa Hallamaa.

Katso Hallamaan koko pitkä haastattelu alta:

18:24

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja