Keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on EU-vaalien alla kiteytynyt pieneen Itä-Afrikan maahan: Kansanmurhasta yhä toipuvaan Ruandaan. Asukkaita vain hiukan Kainuuta suuremmalla alueella on noin 13 miljoonaa.
Kevään aikana politiikkaa seurannut ihminen tuskin on voinut välttyä sanalta Ruanda-malli.
Kerrataanpa vielä, mitä se tarkoittaa.
Ruandan malli viittaa Britannian suunnitelmaan, joka sallisi maan lähettää turvapaikanhakijoita Itä-Afrikan Ruandaan. Mallissa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin Ruandassa, ja mahdollisen myönteisen päätöksen myötä turvapaikanhakijat myös jäisivät sinne asumaan.
Muun muassa brittilehti Guardianin mukaan pääministeri Rishi Sunak vaikutti ilmaisevan olevansa jopa valmis vetämään Britannian ulos Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, jos se estäisi turvapaikanhakijoiden lähettämisen Afrikassa sijaitsevaan Ruandaan.
Britanniassa malli on saanut paljon kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä. Lisäksi maan korkein oikeus on pitänyt päätöstä lainvastaisena.
– Uskon, että kaikki suunnitelmamme ovat kansainvälisten velvoitteidemme mukaisia, mutta jos minun on pakko valita rajojen turvaamisen ja maamme turvallisuuden, tai ulkomaisen tuomioistuimen välillä, aion valita maamme turvallisuuden joka kerta, Sunak sanoi.
Artikkelin videolla näytetään muun muassa, millaisessa hostellissa Ruandaan lähetetyt turvapaikanhakijat asuvat.
Lue myös: Julmaksi moitittua "Ruanda-mallia" tuskin saataisiin nopeasti käyttöön – "On paljon kysymysmerkkejä"
Ruanda-malli on jakanut ihmisten ja poliitikkojen mielipiteitä sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomessa Ruanda-mallin kannalla on perussuomalaiset, jotka ovat puhuneet kuitenkin enemmänkin "kolmansista maista" kuin juuri Ruandasta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan on sanonut Ruandan olevan liian vaarallinen maa turvapaikanhakijoille. Sen sijaan hän on väläytellyt vaihtoehtoisiksi kohteiksi Suomeen pyrkijöille Albaniaa tai Marokkoa.
Turvallinen maa?
Monelle Ruandasta tulee kenties ensimmäisenä mieleen 30 vuoden takainen, satoja tuhansia ihmishenkiä vaatinut kansanmurha. Maan sijoittaminen kartalle saattaa kuitenkin olla tavalliselle tallaajalle hankalaa. Puhumattakaan yksityiskohtaisesta kulttuuritietämyksestä tai yhteiskuntarakenteesta.
Ruandalainen Cyprien Tabaro sanoo, että Ruanda on nykyisin turvallinen maa. Hän toimii soveltavan kielitieteen vanhempana lehtorina Ruandan kasvatustieteellisessä yliopistossa.
– Ruanda kävi läpi vuonna 1994 tutsien vastaisen kansanmurhan, jossa menetimme suuren osan omistamme. Hallitus tietää, kuinka vakavia seurauksia sillä voi olla, jos ihmisiä kohdellaan syrjivästi, Tabaro kertoo MTV Uutisille sähköpostitse.
Hänen mukaansa nykyhallituksen alla Ruanda on kaikin puolin turvallinen maa. Asukastiheydestä huolimatta Ruandassa suhtaudutaan myönteisesti turvapaikanhakijoihin. Yli 13 miljoonan asukkaan Ruandalla on pinta-alaa noin 26 000 neliökilometriä.
Siis noin saman verran kuin Kainuun maakunnalla, jossa asukkaita on rapiat 70 000.
Suomen YK-liiton tilaston mukaan Ruanda on tiheimmin asuttu maa Afrikan mantereella. Afrikan saarivaltioista ainoastaan Mauritiuksella asukastiheys on Ruandaa suurempi.
– Presidentti Paul Kagamen johdolla Ruanda on valmis ottamaan vastaan heidät, jotka eivät tunne olevansa turvassa.
Myös Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan turvallisuustilanne on Ruandassa suhteellisen vakaa.
Lue myös: Tervetuloa helvettiin, Mr Salminen! – suomalaiskirurgi Ruandan kansanmurhan keskellä
Ruanda-malli: Uhka vai mahdollisuus?
Tabaro pyrkii vastaamaan kysymyksiin parhaan arvionsa mukaan, vaikka ei haluakaan suoranaisesti ottaa kantaa politiikkaan. Miten näin tiheästi asuttuun ylänkövaltioon mahtuu vielä lisää ihmisiä?
– Sekä ruandalaiset että turvapaikanhakijat voivat hyötyä laista, koska he voivat oppia toisiltaan.
Samalla hän toteaa, että yhteentörmäyksiäkin saattaa tulla – erityisesti työmarkkinoilla.
– Työmahdollisuudet ovat rajalliset, mikä voi konkretisoitua, kun turvapaikanhakijat kilpailevat töistä paikallisten kanssa.
Ruanda pyrkii keskituloiseksi maaksi vuoteen 2035 mennessä. Monilla osa-alueilla kehittyvä maa on kuitenkin pitkällä takamatkalla verrattuna esimerkiksi Eurooppalaisiin hyvinvointivaltioihin.
Erityisesti tämä näkyy Tabaron mukaan juuri työttömien määrässä. Toinen ongelma on palkkatason jääminen jälkeen.
– Ruandassa, kuten todennäköisesti monissa muissakin Afrikan maissa, peruspalkkaa ei ole nostettu vastaamaan tämänhetkisiä tarpeita elämiseen.
Isossa kuvassa Tabaro kuitenkin uskoo, että turvapaikanhakijat saavat elää Ruandassa rauhassa omannäköistä elämäänsä.
– Ruanda ei ole turvapaikanhakijoille vankila. He voivat nauttia verkkoyhteydestä ja pystyä yhteydessä muuhun maailmaan.
1:27