Enemmistö STT:n haastattelemista kansanedustajista on huolissaan syntyvyyden laskusta Suomessa. Edellisen kerran vähemmän lapsia syntyi 1860-luvun nälkävuosina.
STT haastatteli kaikista kahdeksasta eduskuntaryhmästä yhtä kansanedustajaa. Vastaajat olivat joko ryhmien puheenjohtajistossa, perheellisiä tai perhepoliittisiin asioihin perehtyneitä. Monet uskoivat, että poliittisilla päätöksillä voi vaikuttaa syntyvyyteen.
Kaikki haastatellut kokivat, että valtion tulisi tukea enemmän työn ja perheen yhteensovittamista. Lisäksi poliitikot korostivat vakaan työelämän olevan syntyvyyttä edistävä tekijä.
TÄSTÄ ON KYSE
– Viime vuonna Suomessa syntyi 55 040 lasta, mikä oli 2 190 lasta vähemmän kuin vuonna 2014. Edellisen kerran vähemmän lapsia syntyi 1860-luvun nälkävuosina.
– Syntyneiden määrän laskusta huolimatta väkiluku kasvoi viime vuonna lähes 15 000 hengellä.
– Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli 11 900 enemmän kuin maastamuuttoja. Lukuun eivät sisälly turvapaikanhakijat, joiden hakuprosessi on kesken.
– Väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita 882 000. Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän vuonna 1894.
– Vielä 1980-luvun alussa joka viides suomalainen oli alle 15-vuotias. Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenisi 14 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
Ongelmiksi nimettiin etenkin työelämän epätasa-arvo ja nuorten naisten silppuiset työsuhteet.