Poliitikot syntyvyyden laskusta: Työ ja perhe paremmin yhteen

STT haastatteli kaikista kahdeksasta eduskuntaryhmästä yhtä kansanedustajaa. Vastaajat olivat joko ryhmien puheenjohtajistossa, perheellisiä tai perhepoliittisiin asioihin perehtyneitä. Monet uskoivat, että poliittisilla päätöksillä voi vaikuttaa syntyvyyteen.

Kaikki haastatellut kokivat, että valtion tulisi tukea enemmän työn ja perheen yhteensovittamista. Lisäksi poliitikot korostivat vakaan työelämän olevan syntyvyyttä edistävä tekijä.

TÄSTÄ ON KYSE 

– Viime vuonna Suomessa syntyi 55 040 lasta, mikä oli 2 190 lasta vähemmän kuin vuonna 2014. Edellisen kerran vähemmän lapsia syntyi 1860-luvun nälkävuosina.

– Syntyneiden määrän laskusta huolimatta väkiluku kasvoi viime vuonna lähes 15 000 hengellä.

– Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli 11 900 enemmän kuin maastamuuttoja. Lukuun eivät sisälly turvapaikanhakijat, joiden hakuprosessi on kesken.

– Väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita 882 000. Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän vuonna 1894.

– Vielä 1980-luvun alussa joka viides suomalainen oli alle 15-vuotias. Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenisi 14 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. 

Ongelmiksi nimettiin etenkin työelämän epätasa-arvo ja nuorten naisten silppuiset työsuhteet.

– Olisi toivottavaa, ettei yhteiskunta ainakaan toimillaan olisi estämässä ihmisten halua perheellistyä. Pitäisi tehdä politiikkaa, jossa ihmiset kokisivat, että oma toive lapsiluvusta voisi toteutua, tiivistää kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.).

Kaikki haastatellut kokivat, että valtion tulisi tukea enemmän työn ja perheen yhteensovittamista. Lisäksi poliitikot korostivat vakaan työelämän olevan syntyvyyttä edistävä tekijä.

– Lapsen yrittäminen on vakaassa työtilanteessa huomattavasti luonnollisempaa kuin silloin, kun elät epävarmuudessa pieni työpätkä kerrallaan tai mies on jäänyt työttömäksi, sanoo Kristiina Salonen (sd.).

Oppositio soimaa säästöjä

Oppositiopuolueiden edustajat arvioivat, että hallituksen toimet eivät ainakaan edistä syntyvyyttä. Ryhmien edustajat mainitsivat etenkin subjektiivisen päivähoito-oikeuden heikentämisen ja varhaiskasvatuksen leikkaukset.

– Valtion pitäisi rohkaista nuoria ja viestiä, että uskomme heihin ja että tarvitsemme myös heidän lapsiaan. Sen pitäisi näkyä myös käytännön politiikassa, sanoo Anna-Maja Henriksson (r.).

Haastatellut painottivat perheen perustamisen olevan jokaisen henkilökohtainen valinta.

– Valtion rooli ei ole suoranaisesti vaikuttaa. Toki päättäjät voivat käydä asiasta keskustelua, mutta en tiedä, paljonko voidaan tai halutaan tietoisesti muokata ihmisten ajatusmaailmaa, sanoo Outi Mäkelä (kok.).