Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) haluaa parantaa lainvalmistelun tasoa Suomessa.
Juristitaustainen Häkkänen haluaa vahvistaa oikeusministeriön roolia lainvalmistelussa muiden ministeriöiden apuna.
Myös perustuslakiin liittyvää osaamista on Häkkäsen mukaan syytä vahvistaa lainvalmistelussa.
– Minulla on erityistä intohimoa tätä toimialaa kohtaan ja paljon harrastuneisuutta oikeuspolitiikkaan eli asiat eivät varmasti jää junnaamaan, Häkkänen sanoi kokoomuksen tiedotustilaisuudessa.
Lainvalmistelun ongelmat eivät Häkkäsen mukaan johdu ensisijaisesti puutteista virkamieskunnan osaamisessa.
– Poliittisella puolella pitää kiinnittää enemmän huomiota siihen, että linjaukset tulevat ajoissa ja että annetaan riittävästi aikaa kunnolliseen valmisteluun ja ennen kaikkea vaikutusarviointien tekemiseen, Häkkänen painotti.
Häkkänen ei vielä suostunut sanomaan, kuka on hänen suosikkinsa seuraavaksi oikeuskansleriksi.
– Käyn perusteellisesti asiakirjat lävitse ja tarvittaessa järjestän vielä uudestaan haastattelut.
Häkkänen muistuttaa, että oikeuskansleri on yksi tärkeimmistä juristintehtävistä Suomessa.
– Aion tehdä huolella tämän harkinnan. Valittu henkilö saattaa olla siinä tehtävässä seuraavat 15 vuotta.
Rangaistukset syyniin
Häkkäsen edeltäjä Jari Lindström (ps.) halusi selvittää tutkimuksella vastaavatko rikoksista annetut tuomiot kansan oikeustajua. Häkkänen sanoi suhtautuvansa myönteisesti Lindströmin aloittamaan selvitykseen, vaikka toteaakin, että tuomioiden oikeaa tasoa on vaikea selvittää katugallupilla.
– Se oikeudenmukainen suhde on aina kulloistenkin lainsäätäjien ratkaistavissa.
Häkkänen on aiemmin ottanut kantaa siihen, että väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu vuosien saatossa varsin lieviä tuomioita. Lindströmin käynnistämän selvityksen yhteydessä on Häkkäsen mukaan syytä tarkastella erityisesti näistä rikoksista annettujen rangaistusten tasoa.