Poliisin toiminta kummastuttaa Järvilehto-jutussa - miksi krp:n asiantuntijan kanta hylättiin?

Asia selvisi Turun hovioikeuden istunnossa, kun se aloitti Tammisaaressa kuolemaan johtaneen veneonnettomuuden käsittelyn.

Vastakkain jutussa ovat muistinmenetyksen puolesta puhunut psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma. Molemmat ovat alalla arvostettuja tutkijoita.

Vajaa vuosi sitten käräjäoikeus antoi Järvilehdon tuomitessaan painoa Lauerman lausunnolle, jonka mukaan Järvilehdon muistinmenetys ei ollut uskottava. Häkkänen-Nyholmia ei koskaan kuultu käräjäoikeudessa.

Länsi-Uudenmaan poliisi ei myöskään kertonut Järvilehdon puolustukselle siitä, että Häkkänen-Nyholmilta oli tällaista lausuntoa pyydetty - saati sitten se sisällöstä.

Järvilehdon jutun tutkinta kesti Länsi-Uudenmaan poliisissa vuoden ja tutkinnajohtaja vaihtui kahdesti.

Asiantuntijalta ei pyydetty lausuntoa

Hovioikeuden käsittelyssä selvisi Häkkänen-Nyholmin kertomana, että tilanne syntyi syksyllä 2010. Järvilehtoa oli tuolloin kuulusteltu kerran kesäisen onnettomuuden jälkeen ja poliisi lähetti kertyneet asiakirjat keskusrikospoliisissa työskennelleelle oikeuspsykologi Häkkänen-Nyholmille. Paikallispoliisi halusi arvion siitä oliko Järvilehdon muistamattomuus uskottavaa.

Sen jälkeen poliisi oli ollut Häkkänen-Nyholmin mukaan häneen yhteydessä puhelimitse. Asiantuntija oli pitänyt Järvilehdon amnesiaa aidosti mahdollisena. Tämän jälkeen Häkkänen-Nyholmilta ei pyydetty kirjallista lausuntoa.

Poliisi kääntyi sen sijaan Lauerman puoleen, joka arvioi käräjäoikeudessa Järvilehdon muistinmenetystä tarkoituksenhakuiseksi.

Lausunto vaikutti. Päätöksessään käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että Järvilehto olisi niin muistamaton tapahtumista kuin mitä hän itse kertoi.

Lauerman todistus oli yksi osa päätöksestä, jolla Järvilehdolle langetettiin 2 v 4 kk vankeustuomio, vaikka pääpaino oli jutun teknisellä ja lääketieteellisellä todisteilla.

Järvilehdon kertomukset vaihtelivat - syy?

Järvilehto totesi heti turman jälkeen onnettomuuspaikalla poliiseille, ettei hän ajanut venettä. Ensimmäisessä kuulustelussa Järvilehto kertoi menomatkasta loogisesti, mutta ei oikein muistanut tapahtumia toisessa 9 kuukautta myöhemmin tehdyssä kuulustelussa.

Ensimmäisen lausunnon aikaan Häkkänen-Nyholmilla ei ollut jälkimmäistä kuulustelua käytössään, mutta nyt hän oli siihen tutustunut. Asiantuntija ei pitänyt eroja merkittävinä.

Hovioikeudessa Häkkänen-Nyholm katsoi, että Järvilehdon muistinmenetys oli ilmeisen todellinen. Kuvioon saattaa liittyä myös ilmiö, jossa myöhemmin sivuseikat - kuten menomatkan tapahtumat - unohtuvat.

– Asian kannalta epärelevantti aineisto on altis unohdukselle, asiantuntija totesi oikeudessa.

Savonen ei täsmentänyt lähdettä

Oikeussalin ulkopuolella Järvilehdon asianajaja Jussi Savonen ei halunnut täsmentää mistä hän oli kuullut siitä, että Häkkänen-Nyholmiin oli oltu aluksi yhteydessä ja että tämä oli kertonut paikallispoliisille muistinmenetyksen hyväksyttävyydestä.

Häkkänen-Nyholm esiintyi oikeudessa puolustuksen todistajana

- Kuulin vain siitä, Savonen totesi. - En voi kertoa tarkemmin.

Syyttäjä Antti Sundström muisteli, että poliisit olivat kertoneet hänelle Häkkänen-Nyholmin kanssa keskustellun siitä, että lausuntoa pitäisi pyytää Lauermalta.

Häkkänen-Nyholm ei halunnut tarkemmin kommentoida asiaa oikeussalin ulkopuolella.

Turun hovioikeus kuulee Lauermaa keskiviikkona iltapäivällä.