Poliisin synkkä raportti: Näin ulkomaalaisvalvonta vuotaa

- Se on aika turhauttava tilanne, jos ajattelee kokonaisuutena yhteiskunnassa yleensä ja tässä tapauksessa ulkomaalaisten tilannetta. Että tiedän, että tämä tieto kiinnostaisi jotakuta toista, mutta mistäs ne tietää sitä kysyä, ja minä en voi sitä kertoa, Kelan virkamies totesi.

”Ei halua selvittää”

Poliisin haastatteluissa ilmaistiin myös käsitys, ettei sosiaalitoimessa ole mielenkiintoa tarttua havaittuihin väärinkäytöksiin, eikä tietoa niistä välitetä edes sisäisesti. Kun on kyseessä tietojen luovuttaminen ulkopuolelle, ”he menee aika helposti ilmeisesti erheellisestikin salassapitosäännösten taakse”.

Eräs poliisi pohti myös, että sosiaaliviranomaisten rooliin ei kuulu ”käräytellä” maassaolosäännösten kiertäjiä, vaan pikemminkin suojella näitä.

Salassapitosäännökset eivät ole selvät, jolloin niitä tulkitaan laajentavasti.

- Ne säännöt ei ole selvät. Periaatteessa on annettu sellaiset ohjeet, että oikeastaan mitään tietoja ei saisi oikeastaan poliisille antaa, mutta kuitenkin, jos sinne ollaan esimerkiksi puhelimitse yhteydessä ja kysellään lupa-asioita, niin ehkä ne tulee siinä esille. Se on vähän semmoista harmaata aluetta, mitä ei ole kunnolla ohjeistettu, sosiaalitoimen haastateltu kertoi.

"Kysykää!"

Sosiaalipuolen haastateltavat toivoivat, että maahanmuuttoviranomaiset olisivat aktiivisia ja kysyisivät tietoja, jolloin salassapitovelvollisuus poistuu.

- Mutta heidänkään resurssit eivät riitä tällaiseen aktiiviseen työskentelyyn. Että se edellyttäisi että me voitais omalta osaltamme olla aktiivisia sinne, ja sitähän me ei voida, sosiaalitoimen edustaja totesi.

Sosiaalitoimen puolelta nostettiin esille toimeentulotukilain muuttaminen niin että sosiaaliviranomaisilla olisi oikeus oma-aloitteisesti kertoa maahanmuuttoviranomaiselle toistuvasta toimeentulotuen nostamisesta, jos sosiaaliviranomaisilla herää epäilys väärinkäytöksistä. Tämä tehostaisi oleskelulupien toimeentuloedellytyksen seurantaa, joka nykyisellään on ”niinkun kuollut kirjain tässä ulkomaalaislaissa”.

Sosiaalitoimen puolella taasen epäiltiin, ettei poliisi tee resurssipulansa takia aktiivista selvitystyötä. Kumpikaan osapuoli ei oikein tiennyt toistensa toimintatavoista.

- Mutta se on ollut aika sellaista henkilöittäin, perustunut henkilökohtaiselle suhteelle, että on tiennyt tän henkilön ja näin. Ei ole ollut semmoista organisoitua yhteistyötä, kertoi työteko-oikeutta valvova avi-virkamies.

Kuka vastaa mistäkin ulkomaalaisasioissa?

Viisumi – edustusto

Oleskelulupa, Suomen kansalaisen perheenjäsen – poliisi

EU-kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelulupa – poliisi

Työntekijän oleskelulupa – TE-toimisto (työvoimapoliittinen harkinta), maahanmuuttovirasto (muu harkinta)

Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa – Ely-keskus (elinkeinon kannattavuuden arviointi), maahanmuuttovirasto (muu harkinta)

Oleskelulupien jatkaminen – poliisi, erityistapauksissa maahanmuuttovirasto

Turvapaikka – poliisi ja raja (hakemuksen vastaanotto ja tutkinta), maahanmuuttovirasto (puhuttelut ja päätös sekä toiminnan käytännön suunnittelu)

Käännyttäminen – raja, poliisi, maahanmuuttovirasto

Karkottaminen – poliisi ja raja (esitys), maahanmuuttovirasto (päätös), poliisi (täytäntöönpano)

Muutoksenhaku – hallinto-oikeudet

Rajavalvonta ja rajatarkastukset – raja, poliisi, tulli

Sisämaan ulkomaalaisvalvonta – poliisi ja raja, Avin työsuojelutarkastaja (työnteko-oikeus)

Lähde: Poliisiammattikorkeakoulun raportti

Puhelimiin ei vastata

Poliisin ja rajavartioston yhteistyö toimii, mutta maahanmuuttoviraston kanssa on ongelmia. Poliisin haastateltavat kertoivat, että maahanmuuttovirastoon on hankala saada yhteyttä, jos ei ole suoraa numeroa tietylle virkailijalle. Yhteydenottoja jätetään tekemättä tämän takia.

- Ei sitten ihan joka jutusta viitsi soittaakaan. Se on ikävä siellä. Ja sitten tietysti se maahanmuuttoviraston organisaatiorakenne ei oo mun mielestä mitenkään täysin selkeä, tutkimukseen haastateltu poliisi kertoi.

- Jollei sulla ole henkilökohtaista kontaktia, et pääse läpi, etkä saa oikein mitään vastausta nopeasti, kertoi työteko-oikeutta valvova avi-virkamies.

- Keskuksen kautta kun yrität asioita hoitaa, niin eipä tahdo löytyä. Tyypillisesti menee aina jonkun vastaajaan se puhelu ja sitten otat taas uuden puhelun ja pyydät, että löytyisikö sieltä joku ja taas menee jonkun vastaajaan, poliisi kertoi.

Maahanmuuttoviraston puolelta taas moitittiin poliiseja, joilta tulee puutteellisia hakemuksia, joissa ei ole sähköiseen järjestelmään täytetty niitä asioita joita pitäisi. Asioiden käsittely venyy, koska pitää pyytää lisätietoja.

Ulkomaalaisrekisterin ongelma

Ulkomaalaisasioiden käsittelyyn liittyy paljon rekisterien ja lomakkeiden täyttöä. Sen koettiin lisäävän tietojen saamista toiselta viranomaiselta, mutta samalla runsas byrokratia teki asioista raskaita.

Rajavartioston virkamies kertoo esimerkin:

- Meille tulee yhtenä päivänä vaikka 11 afganistanilaista turvapaikanhakijaa… Jos mietitään mitä se meinaa. Pian ollaan siinä tilanteessa, että kun me ollaan tehty ilmoitus turvapaikanhakijasta U-lomakkeella U2, ollaan tehty passi- ja viisumihaltuunottopäätös U-lomakkeella U9, me ollaan tehty siitä todistus näille asiakkaille U-lomakkeella U9T, niin me ollaan täytetty kolmeen lomakkeeseen ja kolmeen rekisteriin 11 henkilötietoa syntymäaikoineen, 11 passitietoa sarjanumeroineen ja voimassaoloaikoineen ja 11 viisumia viisuminumeroineen ja voimassaoloaikoineen. Ja sitten me huomataan, että yksi niistä nimistä on kirjaimella väärin ja me tehdään sama kierros uudestaan. Tämä on se missä menee vikaan. Sinne menee kauhea määrä valtion työaikaa ja hirveä määrä tehoa.

Haastateltavat moittivat ulkomaalaisrekisteriä sen jäykkyydestä ja huonosta käytettävyydestä. Ongelmana oli erityisesti tietojen haku.

Eri tahoilla on myös erilaisia käyttöoikeuksia.

- Kysymys on se, mitä me niistä nähdään. Mutta kaikki on niin hankalasti haettavissa. Ja poliisin tietoja me ei varmasti ikinä nähdäkään, avin virkamies totesi.

Esimerkiksi työsuojeluviranomaiset eivät voi kirjata rekisteriin työnantajiin liittyviä ongelmia. Työsuojeluviranomaisilla on vain rajoitetut katseluoikeudet.

Tutkimuksen haastatteluissa ongelmaksi nousivat myös poliisin vähäiset resurssit ulkomaalaisasioiden hoitoon. Poliisit moittivat puolestaan poliisihallitusta ohjeiden puutteesta.