Viikonloppuna autotiellä istuneiden rauhanomaisten Elokapina-mielenosoittajien taltuttaminen kaasusumutinta käyttäen on käynnistänyt vilkkaan keskustelun siitä, millaisia voimakeinoja Suomen poliisi voi käyttää väkivallattomasti mieltään osoittaviin kansalaisiin.
Poliisin toimista on käynnistetty selvitys.
Kyse ei ole suinkaan ensimmäisestä kerrasta, kun poliisin toimia mielenosoittajia kohtaan kritisoidaan ja selvitellään. Ehkäpä tunnetuin tapauksista on Smash Asem -mielenosoitus Helsingissä vuonna 2006, jonka keskeyttämiseksi poliisi käytti Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen voimakkaita keinoja.
Oikeuskanslerin ohella Suomen ylimpänä laillisuusvalvojana toimiva eduskunnan oikeusasiamies harjasi poliiseja tapahtuman johdosta tekemässään selvityksessä.
Eniten arvostelua saivat tehdyt kiinniotot, joista jotkut oli tehty perusteetta ja joiden yhteydessä kiinniotettujen kohtelussa oli puutteita. Kiinniotettuja oli muun muassa kahlehdittu nippusitein linja-auton istuimeen ja nämä joutuivat tekemään tarpeitaan auton lattialle rajavartiomiesten avustamana ja lukuisten henkilöiden läsnäollessa.
Lue myös: Poliisin toiminnasta Helsingin mielenosoituksessa tehty useita kanteluja – sisäministeri Ohisalo odottaa selvitystä: "Voimankäytön pitäisi olla aina viimeinen keino"
Suuri joukko ihmisiä motitettiin
Itse mielenosoituksen keskeyttäminen oli oikeusasiamiehen mukaan lainmukaista sen rauhattomuuden vuoksi, vaikka eristämisen laajuus ja kesto olivat ongelmallisia.
Poliisin saartorenkaan sisään jäi muun muassa tunneiksi rauhanomaista mielenosoitusta seuraamaan tulleita ihmisiä. Oikeusasiamies kritisoi myös poliisilain liian laajentavaa tulkintaa eristyksestä poispäästettyjen henkilöiden tarkastamisessa.
Huomiota sai myös se, että joukkojenhallintaan osallistuneilla poliiseilla ei lisäksi ollut yksilöllisiä tunnisteita, minkä vuoksi he eivät olleet tunnistettavissa eivätkä tarvittaessa vaadittavissa vastuuseen tehtävissään tekemistään toimista.
Itsenäisyyspäivä on mielenilmausten aikaa
Suomessa itsenäisyyspäivä on päivä, jolloin perinteisesti poliisin joukkojenhallinta on työskennellyt mielenosoitusten kanssa, saaden joskus kritiikkiä valituista toimintatavoista tai voimakeinoista.
Julkisessa keskustelussa on kyseenalaistettu esimerkiksi paineilma-aseen käyttöä mielenosoittajia kohtaan. Myös ennakoivat kiinniotot, eri aatteita edustaneiden mielenosoittajien laittaminen samaan poliisimaijaan ja natsilippujen takavarikointi ovat puhuttaneet julkisuudessa.
Suoranaisia moitteita esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamieheltä on tullut tapahtumiin liittyen kuitenkin vain vähän. Joskus laillisuusvalvojakin on puuttunut itsenäisyyspäivän tapahtumiin.
Vuoden 2013 niin sanottujen Kiakkovieras-mielenilmausten yhteydessä paikallisen poliisilaitoksen päällikkö kutsui mieltään osoittaneita "rosvojoukoksi". Oikeusasiamies antoi poliisipäällikkölle moitteet sanavalinnasta, joka ei osoittanut tältä odotettua korostetun asiallista käytöstä.
Poliisi takavarikoi ja katkoi lippusalot
Myös vappu on perinteistä mielenilmausten aikaa. Vuonna 2014 Helsingin poliisilaitos takavarikoi ja katkaisi vappumarssilla olleen tahon pakettiautossa olleet lipputangot ilman perustetta.
Poliisihallitus totesi toimet myöhemmin perusteettomiksi. Helsingin poliisilaitos oli jo aiemmin pahoitellut, että se oli takavarikoinut lippusalkoja ja katkonut ne mahduttaakseen ne partioautoon.
Takavarikko johtui poliisin mukaan virheellisestä käsityksestä siitä, että salot liittyisivät anarkistien mielenosoitukseen, jossa oli aiemmin käytetty muutamia lipputangoiksi naamioituja astaloita. Poliisi kertoi korvaavansa katkaistut tangot ja palauttavansa yhdeltä henkilöltä pois otetun järjestyksenvalvojakortin.
Poliisihallituksen mukaan tilaisuudessa otettiin lisäksi kiinni joitain mielenilmaukseen osallistuneita, joiden vapauttamisessa oli tarpeetonta viivettä. Poliisihallitus myös painotti kiinniottokirjausten tekoa täsmällisesti ja huolellisesti.