Poliisiliitto: Selvittämättömät rikokset alkavat näkyä omankädenoikeutena

Poliisin heikot mahdollisuudet puuttua tavallisia kansalaisia koskettaviin rikoksiin näkyvät merkkeinä omankädenoikeudesta. Näin uskoo Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen.

Suhosen mukaan esimerkkejä ovat teollisuushalleille organisoidut omakätiset vartioinnit ja katupartiointi.

Hän pitää merkkejä omankädenoikeudesta oikeusvaltion pettämisenä. Osasyynä on se, että arkipäivän rikollisuuden torjunnan sijaan tärkeysjärjestyksen kärkipäässä ovat taloudellisesti kannattavammat tutkinnat.

STT:n tietojen mukaan esimerkiksi epäiltyjen törkeiden varkauksien sarja autokorjaamoihin sekä auto- ja rengasliikkeisiin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella viime keväänä päättyi omatoimiseen kurittamiseen. Liikkeistä vietiin käteistä ja osia yhteensä kymmenientuhansien eurojen arvosta.

Kun osaan liikkeistä iskettiin parikin kertaa, päätyi osa yrittäjistä laittamaan yöksi omia vahtejaan. Lisäksi esimerkiksi epäiltyjen kuvia jaettiin Facebookissa.

Omankädenoikeus voi tuoda sakoista puoleen vuoteen vankeutta

-Rikoslain mukaan omankädenoikeus on sellaista oikeuksien omin valloin suojaamista, jota ei saa tehdä ilman viranomaisen myötävaikutusta.

-Omankädenoikeudesta voi saada sakoista puoleen vuoteen vankeutta, jos muualla laissa ei säädetä teosta ankarampaa rangaistusta.  

Lopulta yksi uhreista onnistui STT:n tietojen mukaan löytämään epäilemänsä tekijät, jotka oli päätelty samoiksi murtotyylin ja valvontakamerakuvien perusteella. Tapauksen kerrotaan edenneen pahoinpitelyksi saakka, mutta STT ei ole pystynyt varmistamaan tämän tiedon paikkansapitävyyttä ensikäden lähteestä. 

STT ei tavoittanut poliisia kommentoimaan tutkinnan käänteitä. Aiemmin osassa epäillyistä törkeistä varkauksista oli tehty päätöksiä tutkinnan lopettamisesta.

– Juhlapuheissa, kirjoituksissa ja lupauksissa vaalien alla puhutaan tasaisesta turvasta kaikille, mutta eiköhän se ala olla joutavanpäiväinen klisee, Suhonen sanoo. 

"Klassinen villin lännen teema" 

Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan luottamus poliisiin on yhä hyvällä tasolla, mutta juuri arkisemmissa rikoksissa voi syntyä vääryyden kokemuksia.

– Varmaankin on niin, että poliisin resurssit ovat niukat ja tavallisten ihmisten tavalliset asiat tahtovat jäädä, Nuotio sanoo.

STT uutisoi toukokuussa, että vuodesta 2013 poliisille ilmoitettujen rikosten tutkinta-aika on pidentynyt keskimäärin 31 vuorokaudesta viime vuoden 37:ään. Samaan aikaan esitutkinnan rajoittamis- ja lopettamispäätökset ovat lisääntyneet tuhansilla ja kustannusperusteisesti rajatut tai lopetetut jutut neljälläsadalla.

Nuotio uskoo, että omankädenoikeutta rajoittavat Suomessa esimerkiksi vakuutusten yleisyys ja yksityisten vartiointifirmojen käyttö.

– Tämähän on tällainen klassinen villin lännen teema. 

"Vaikea poliiseja on syyttää" 

Vaikka murtoaalto piinasi autoalan yrittäjiä pääkaupunkiseudulla, eivät läheskään kaikki uhreiksi joutuneet omistajat olisi hyväksyneet kajoamista murtautujiin yrityksessään. Silti ärtymystä myös ymmärretään.

– Se kirpaisee, kun kassasta lähtee kymppitonni rahaa. Kyllä siihen vähän aikaa töitä tekee, sanoo kahden murron uhriksi joutunut Mekonomen CarCraftin toinen omistaja Lasse Laine.

Yritysten omistajissa herätti närkästystä muun muassa se, että heidän mukaansa poliisien yhteistyö eri kaupunkien välillä oli olematonta.

– Vaikea poliiseja on syyttää. Välillä tutkinnat kestävät pitkään ja resurssit ovat rajalliset, Laine sanoo.  

Lue myös:

    Uusimmat