Poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä kuullaan ex-poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa – "Minulle ei kukaan sanonut, että joku rikkoisi lakia"

– Minulle ei kukaan sanonut, että joku rikkoisi lakia. Siihen pitäisi silloin monen puuttua, ja minäkin olisin puuttunut, Paatero sanoi.

Paateron mukaan asiat tulivat hänen ratkaistavakseen yksiköiden päälliköiden kautta, eikä muita kanavia käytännössä ollut.

Hän kuitenkin myönsi, että poliisien tietojärjestelmissä oli ongelmia. Järjestelmät oli tarkoitus yhdistää, mutta tämä viivästyi koko ajan.

Paatero vetoaa asemaansa

Paatero vetoaa myös hovioikeudelle toimittamassaan kirjallisessa vastauksessaan siihen, että tietolähdetoiminnan yksityiskohdat ja Helsingin poliisilaitoksen yksittäisten virkamiesten valvonta eivät olleet Paateron henkilökohtaisia virkatehtäviä poliisiylijohtajana.

– Polisiiylijohtajan tehtävänä on ollut varmistaa, että organisaatiossa on tehtäviin koulutetut virkamiehet oikeilla paikoillaan ja resurssit tehtävien suorittamiseksi ovat riittävät, vastauksessa sanotaan.
Syyttäjät sanovat kirjallisessa valituksessaan, että heidän käsityksensä mukaan laaja vastuu ei voi merkitä vastuun puuttumista yksittäisissä asioissa, jotka on saatettu Paateron tietoon. Syyttäjät viittaavat kommentillaan Paateron vuonna 2009 saamaan selvitykseen.

– Esimiehen tehtävä on puuttua viipymättä alaistensa toiminnassa havaittuihin virheisiin ja lainvastaisiin menettelytapoihin, valituksessa todetaan.

Käräjäoikeudessa kaikkien kahdeksan syytetyn syytteet kaatuivat. Myös hovissa kaikki syytetyt kiistävät syytteet.

Syytteet kaatanut käräjäoikeus tuli osin syyttäjän kannalle

Käräjäoikeuden mukaan tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut laillista tapaa, joten se päätyi hylkäämään syytteet.

Oikeus tuli kuitenkin osittain syyttäjän kannalle. Se katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti vuosina 2008–2013 tietolähteitä.

– Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.

Oikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ei kuitenkaan syytetty ketään.

Paateron kuuleminen päättää vastaajien kuulemiset hovioikeudessa. Oikeudenkäyntiä jatketaan elokuussa, jolloin kuullaan todistajia.