Syyttäjä: Oikeuden tulkinnan perusteella muut poliisilaitokset ovat rikkoneet lakia ja Helsinki on ainoa, joka toimi oikein

Syytettä vapautettuja poliisivirkamiehiä vastaan käräjillä ajanut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo, että syyttäjäkolmikko on todella eri mieltä käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä ja aikoo ilmoittaa tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Hän ei vielä ottanut suoraan kantaa siihen, meneekö juttu hovioikeuteen. Toiviaisen lausunnon valossa se kuitenkin näyttää todennäköiseltä.

Syyttäjät kommentoivat asiaa Valtakunnansyyttäjänvirastossa päätöksen jälkeen. Helsingin käräjäoikeus vapautti poliisipomot ja muut syytetyt virkamiehet tänään syytteistä niin sanotussa poliisijohdon virkarikosjutussa.

Toiviainen on edelleen sitä mieltä, että jonkun täytyy olla vastuussa siitä, että organisaatiossa toimitaan oikein.

Nyt käräjäoikeus katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti tietolähteitä, jotka olisi pitänyt hyväksyä ja rekisteröidä. Koska lähteitä ei rekisteröity, sääntöjä rikottiin.

Samalla oikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri, että lähteet olisi voitu laillisesti rekisteröidä. Tällainen rekisteri perustettiin vasta viime vuonna.

Eli samaan aikaan, kun toimittiin vastoin sääntöjä, niitä ei voinut laillisesti noudattaa.

Toiviainen katsoo, että tämän tulkinnan mukaan poliisijohdon omat ohjeet ja säännöt käytännössä vapauttivat heidät rikosvastuusta.

Oikeus vastuutti laillisuusvalvontaa

Oikeuden mukaan Helsingin poliisilaitoksessa noudatettu virheellinen menettely tuli Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan tietoon loppuvuodesta 2012. Siitä huolimatta laillisuusvalvonta ei oikeuden mukaan puuttunut siihen, eikä raportoinut ongelmista poliisin ylijohdolle.

Yhtä laillisuusvalvonnan edustajaa yritettiin saada syytetyn penkille, mutta mahdolliset rikokset olisivat hänen kohdallaan vanhentuneet, eikä syytettä nostettu.

Toiviaisen mukaan laillisuusvalvonta on esimiehille vain yksi tapa valvoa alaisia.

–  Laillisuusvalvonta on yksi tapa saada selville mahdollisia virheellisiä menettelyjä, mutta esimiehiä ei voi koskaan päästää vastuusta, mikäli he ovat tietoisia virheellisestä menettelystä.

Oikeus katsoi, että esimerkiksi ex-poliisiylijohtaja Paatero, poliisijohtajana ennen keskusrikospoliisin päällikkyyttä toiminut Lardot tai syytetty Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja eivät olleet tietoisia virheellisestä toiminnasta.

Toiviaista oikeussalissa edustanut syyttäjä Harri Tiesmaa totesi, että oikeuden tulkinnan perusteella yksikkökohtaiset tietolähderekisterit ovat olleet laittomia.

–  Nyt näyttäisi sitten siltä, että siltä osin kuin muualla maassa on tietolähteitä näihin paikallisiin rekistereihin kirjattu, se on ollut virheellistä. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että Helsinki on ainoa Suomessa, joka on toiminut oikein kun rekisteriä ei ole pidetty.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 19. kesäkuuta kello 15.21.

Lue myös:

    Uusimmat