Poliisihallitus järjesti tänään tilaisuuden, jossa käytiin läpi varautumista toiminnan sopeuttamiseen, jos valtiovarainministeriön budjettiesityksessä oleva rahoitusvaje toteutuu. Poliisin oman arvion mukaan ensi vuodelta uupuu 35-40 miljoonaa, jos poliisitoiminnan nykytaso halutaan säilyttää.
Seminaarissa käytiin läpi toimintoja, joista jouduttaisiin karsimaan, mikäli rahoitusvaje toteutuu.
450 poliisimiehen työ uhattuna
Tilaisuuden avasi sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Sisäministeriö ja Poliisihallitus ovat samoilla linjoilla siitä, että poliisi joutuu karsimaan toimintaansa merkittävästi, mikäli budjettiesitys toteutuu sellaisenaan.
– Tilanne näyttää tällä kertaa todella huonolta, Pimiä totesi.
Myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kuvasi poliisin tilannetta hyvin poikkeukselliseksi. Rahoitusvaje on Kolehmaisen mukaan 35-40 miljoonaa.
– En ole yli 39 vuoden virkaurani aikaan ollut näin huolestunut poliisin rahoitustilanteesta kuin tänä päivänä.
Kolehmaisen mukaan leikkausten toteuttaminen tarkoittaisi noin 450 poliisimiehen vähentämistä. Lisäksi monet tietojärjestelmiin, robotiikkaan ja kaluston sähköistymiseen liittyvät kehityshankkeet pantaisiin jäihin.
– Ja sekään ei riitä. Siinä ovat vaarassa kaikki poliisityön osa-alueet. Se ei tule menemään näkymättä kansalaisten arjessa.
– Tässä vaiheessa olemme tehneet isolla pensselillä sopeuttamissuunnitelman. Kehysriihen jälkeen lähdemme sitä toteuttamaan, jos päättäjät niin päättävät.
Poliisin työtaakka kasvaisi, koulutukset vähenisivät
Toiminnan sopeuttamissuunnitelmasta kertoi tarkemmin hallintojohtaja Anne Aaltonen.
450 henkilötyövuoden vähentäminen tarkottaisi henkilöstön kannalta käytännössä määräaikaisuuksien lakkauttamista ja luonnollisen poistuman hyödyntämistä, eli eläkkeelle lähtevien poliisien tilalle ei palkattaisi uusia.
Tänä vuonna lisämäärärahalla tehdyt panostukset harva-alueiden partiointiin, ihmiskaupparikosten tutkintaan ja it-rikosten tutkintaan loppuisivat. Henkilöstöstä saataisiin näin säästettyä 25 miljoonaa.
– Irtisanomisia vältetään. Lomauttaminen sekä irtisanominen ovat viimeisiä keinoja, Aaltonen listasi sopeuttamistyön lähtökohtia.
Kansalaisille tilanne näkyisi muun muassa siten, että poliisin läsnäolo esimerkiksi julkisilla paikoilla edelleen vähenisi. Tämä näkyisi erityisesti liikenteen valvonnassa. Lisäksi vähemmän kiirellisille hälytystehtäville poliisi saapuisi vielä nykyistäkin hitaammin.
Säästöjä etsittäisiin myös toimitiloista ja hankinnoista.
Lisäksi Aaltosen mukaan jäljelle jäävän henkilöstön työtaakka kasvaisi ja koulutukset vähenisivät.
Käytännön vaikutuksista esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoi, että satojen tuhansien asukkaiden poliisipiirissä ei olisi joka toinen yö liikkeellä lainkaan poliisipartiota.