Verohallinnon toimet varakkaiden suomalaisten Liechtenstein-sijoitusten selvittämisessä saattavat johtaa poliisitutkintaan. MTV Uutisten tietojen mukaan Helsingin poliisin talousrikosyksikkö on kirjannut Verohallinnon menettelystä rikosilmoituksen ja jutulle on nimetty syyttäjä.
Verohallinto sai joulukuussa 2014 eduskunnan oikeusasiamieheltä moitteita toiminnastaan niin sanotuissa Liechtensteinin veronkiertotapauksissa.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mielestä Verohallinto toimi lainvastaisesti, kun se tutki liechtensteinilaiseen LGT-pankkiin sijoittaneiden suomalaisten yksityishenkilöiden sijoituksia. Sakslinin mielestä Verohallinto ei kohdellut verovelvollisia tasapuolisesti.
Sakslin katsoi päätöksessään, että Verohallinto ei ryhtynyt valvontatoimenpiteisiin riittävän nopeasti saatuaan haltuunsa liechtensteinilaisen LGT-pankin suomalaisasiakkaita koskevia tietoja jo vuonna 2008. Tiedotusvälineissä kerrottiin syyskuussa 2013, että Suomen suurimman veronkiertojutun esitutkinta pysähtyi Verohallinnon menettelyn vuoksi.
Lehtitietojen mukaan tutkinnassa olivat 50-60 miljoonan euron veroparatiisisijoitukset. Sakslin otti asian tutkittavakseen uutisoinnin perusteella.
Hidastelua ja lievemmät veronkorotukset
Selvitystensä perusteella apulaisoikeusasiamies totesi, että Verohallinnon valvontatoimenpiteet olivat viivästyneet aiheettomasti puolitoista vuotta.
Lisäksi Verohallinnon jälkiverotusten yhteydessä määräämät veronkorotukset sijoitusjärjestelyihin osallistuneille suomalaisille yksityishenkilöille olivat olleet lähes poikkeuksetta tavanomaista lievempiä.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan varoja verottajan ulottumattomiin olivat kätkeneet muun muassa vuorineuvos Casimir Ehrnrooth sekä Pauligin suvun edustaja Bertel Paulig. Kaikkiaan Liechtensteinin-sijoituksissa oli kyse ainakin neljästätoista suomalaisesta.
Sakslinin mukaan Verohallinto oli kohdellut sijoittajia eri tavoin kuin muita verovelvollisia. Se ei siten täyttänyt velvollisuuttaan edistää oikeaa ja yhdenmukaista verotusta. Apulaisoikeusasiamies piti Verohallinnon menettelyä lainvastaisena.
Apulaisoikeusasiamies totesi myös, että Verohallinto teki kyseisissä tapauksissa vain yhden tutkintapyynnön, mutta keskusrikospoliisi päätti, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.
Verottaja vaati salaamista?
MTV Uutisten tietojen mukaan rikospoliisille tehty tutkintapyyntö koskee nimenomaan Verohallinnon menettelyä Liechtensteinilaiseen pankkiin sijoittaneiden verotuksessa.
Jos esitutkinta käynnistyy, tutkinta saattaa ulottua verohallinnon ylimpään johtoon. Poliisi ja syyttäjä keskustelevat myös siitä, onko mahdollinen tutkinta syytä kohdistaa myös eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon.
Helsingin Sanomat kertoi keväällä, että verottaja oli vaatinut apulaisoikeusasiamiestä salaamaan osan Liechtenstein-päätöksestään.
Julkaistusta päätöksestä oli jätetty pois kaksi sivua tekstiä. Lehden mukaan poistetut tiedot ovat Verohallinnon kannalta kiusallisia.
Niistä käy ilmi, että viraston sisällä on ollut epäilyjä sen omien toimien tehokkuudesta. Päätöksen salatussa osassa todetaan muun muassa, että verotarkastuksen aloittaminen viivästyi viraston sisäisten erimielisyyksien takia.
Oikeusasiamiehen kanslia tiedotti uutisoinnin jälkeen keväällä, ettei päätöstä voitu julkistaa kokonaan, koska Verohallinnon selvityksen julkisuutta koskeva asia oli vireillä Helsingin hallinto-oikeudessa.
Verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo kuuli rikosilmoituksesta MTV Uutisilta.
– En voi kommentoida tätä asiaa, koska meillä ei ole ollut tiedossa rikosilmoitusta tai sen sisältöä, Merisalo sanoo.