Poikkeuksellinen oikeuskäsittely alkaa: Kahdeksan sairastunutta hakee korvauksia Pandemrix-rokotteen haitoista – tästä on kyse

Yhteensä kahdeksan henkilöä on nostanut kanteet Lääkevahinkovakuutuspoolia vastaan, sillä he eivät ole saaneet korvauksia Pandemrix-rokotteen jälkeen alkaneiden narkolepsiaoireiden haitoista.

Lääkevahinkovakuutuspooli on linjannut THL:n tutkimuksiin perustuen, että narkolepsiaan viittaavien oireiden on täytynyt alkaa kahden vuoden kuluessa Pandemrix-rokotteen ottamisesta. Oikeuskanteiden tekijöiden kohdalla tätä ei ole voitu kirjallisesti todistaa.

Kyse on ennen kaikkea siitä, että oikeus vahvistaa syy-yhteyden kanteen tekijöiden narkolepsiaoireiden ja Pandemrix-rokotteen välillä, sanoo Suomen Potilasapu -lakitoimiston toimitusjohtaja ja varatuomari Joni Siikavirta. Hänen toimistonsa ajaa kanteen tehneiden asiaa alkavassa oikeudenkäynnissä.

– Se on villakoiran ydin näissä oikeuskäsittelyissä, Siikavirta sanoo.

Liian myöhään lääkäriin

Kanteen tekijöistä osa on rokotteiden ottamishetkellä ollut lapsia, osa teini-ikäisiä ja vanhin heistä 26-vuotias.

Lääkevahinkovakuutuspoolin päätöksen jälkeen kielteinen päätös on tullut myös lääkevahinkovakuutuslautakunnalta. Nyt edessä on oikeuskäsittely.

– Minun asiakkaitteni osalta oireet ovat kiistattomasti alkaneet pian, kuukausien sisällä rokotuksen ottamisesta. Aivan viimeistään kahden vuoden sisällä.

Lue lisää: Yksi piikki muutti Antin elämän – Pandemrix-uhrien korvauksista taistellaan seuraavaksi käräjillä: "Eivät lääkäritkään niitä aluksi osanneet yhdistää"

Siikavirran mukaan he eivät kuitenkaan syystä tai toisesta ole hakeutuneet heti terveydenhuoltoon, eikä korvauksia varten tarvittavia potilaskirjauksia ole näin ollen tehty ajoissa.

Jos kanteen nostajat voittavat oikeustaiston, palautuu heidän asiansa Lääkevahinkovakuutuspooliin. Sen tehtävänä on selvittää, mitä vahinkoa potilaille on aiheutunut – tärkeimpänä niistä ansionmenetykset.

Harvoin oikeuteen

Kyseessä on Suomessa hyvin poikkeuksellinen oikeudenkäynti, sanoo 20 vuoden uran tehnyt Siikavirta.

Ylimmät päätökset korvauksista tekee tavallisesti Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta. Tapaukset etenevät hyvin harvoin oikeuteen asti.

– Äärimmäisen harvoin on realistista viedä tämän lautakuntaratkaisun jälkeen (juttuja oikeuteen), Siikavirta sanoo.

Kallista puuhaa

Oikeuteen ei heppoisesti lähdetä senkään takia, että se on taloudellinen riksi. Haettavan korvaussumman täytyy olla riittävän suuri, että leikkiin kannattaa ryhtyä.

– Intressin täytyy olla vähintään useita kymmeniä tai satoja tuhansia, että käräjäoikeuskäsittelyä voidaan harkita.

Käräjöinnin kalleus on Siikavirran mukaan Suomessa ongelma. Hän painottaa, että etenkin lääketieteellisissä asioissa on mukana epävarmuustekijöitä.

Lautakunnan päätökseen on siis joskus tyytyminen, vaikka se ei miellyttäisi. Siikavirran mukaan tilanne johtaa siihen, ettei oikeus aina toteudu potilasvahinkoasioissa.