Suomessa salamoi runsaasti pohjoiseen sijaintiinsa nähden, selviää Ilmatieteen laitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Eniten salamointia esiintyy maan länsi- ja keskiosissa. Ilmatieteen laitoksen tutkijan Antti Mäkelän mukaan merkittävä osuus kaikista vuoden aikana kertyneistä salamoista tulee Suomessa muutaman rajun ukkospäivän aikana, jolloin salamoita saattaa esiintyä kymmeniä tuhansia vuorokaudessa. Mäkelän mukaan tällaisia päiviä on kuluvan kesän aikana ollut useita. Salamamäärien osalta kesä on ollut keskimääräistä voimakkaampi.
– Suomessa vuosittainen salamamäärä on keskimäärin 135000. Tänä kesänä salamoita on ollut jo yli 170000, ja ukkoskautta on vielä jäljellä, Mäkelä sanoo.
Käytännössä ainakin kesän aikana ukkosia esiintyy Mäkelän mukaan aina jossain päin maata, mutta suurin osa ukkospäivistä on vaisuja, ja salamoita esiintyy vain muutamia.
Salamointia koko maan laajuudelta
Kuluva ukkoskesä on Mäkelän mukaan poikkeuksellinen myös siinä mielessä, että salamointia on tapahtunut tasaisesti ympäri maata.
– Hyvin usein ukkoskausi painottuu johonkin päin maata, Suomessa keskimäärin länsiosiin. Tänä kesänä salamoita on ollut aika runsaasti myös Lapissa, samoin idässä ja Keski-Suomessa.
Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta selviää, että salamat lyövät Suomessa pohjoisempana kuin länsinaapureissa, Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa salamoi eniten maan eteläosissa, Norjassa pääasiassa vain Oslon seudulla.
Mäkelä kertoo, että syy salamointiin on se, että Suomi sijaitsee kahden eri ilmastovyöhykkeen, lännen kostean meri-ilmaston ja idän mannerilmaston, rajalla.
Paikallisia ukkospäiviä esiintyy Suomessa 10-17 vuodessa. Lapissa ukkospäiviä on vuosittain alle kymmenen. Mäkelän mukaan ukkospäiviä ei ehdi Lapissa kertyä enempää, sillä kesän ukkoskausi on pohjoisessa muuta maata lyhyempi.
Ilmatieteen laitoksen tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin Pohjois-Euroopan ukkosilmastoa kymmenen vuoden jaksolta vuodesta 2002 vuoteen 2011.