Lumivyöryjen riski on kasvanut tunturialueilla viime päivien lumisateissa. Kesänkitunturilla sattui kaksi lumivyöryä viikonloppuna.
Ilmatieteen laitoksen mukaan lumivyöryjen todennäköisyys on suuri Saariselän, Ylläs-Levin, Ounas-Pallaksen ja Luosto-Pyhän tunturialueiden hoitamattomilla luonnonrinteillä.
Näin tunnistat lumivyöryn varoitusmerkit
Lumivyöryssä lumimassa vyöryy alas rinnettä. Lumivyöryt jaetaan kahteen päätyyppiin: laatta- ja irtolumivyöryihin. Laattalumivyöry on näistä yleisempi. Siinä lumi lohkeaa laattamaisesti niin, että yksi tai useampi kerros lunta murtuu ja vyöryy levynä alemman lumikerroksen päällä. Irtolumivyöryt taas ovat tavallisia korkeilla Alpeilla, missä sataa hetkessä paljon kuivaa lunta. Ne alkavat yhdestä pisteestä ja leviävät myös leveyssuuntaan.
Lumivyöryt ovat Suomessa jokavuotisia. Norjassa ja Ruotsissa ne ovat huomattavasti yleisempiä ja Alpeilla lähes päivittäisiä.
Retkeilijä voi oppia tunnistamaan lumivyöryn varoitusmerkkejä.
– Rinteen suunta ja profiili: Suurin lumivyöryriski on suojanpuoleisilla vuorenharjanteilla, joihin on muodostunut lumilippoja, sekä rinteillä, joiden kaltevuus on yli 25 astetta.
– Sää: Onko viime päivinä satanut runsaasti lunta eli yli 30 senttimetriä päivässä? Onko satanut vettä? Onko ollut huomattavia lämpötilan nousuja? Paistaako aurinko suoraan rinteeseen?
– Lumen äänet: Kun lumi päästää painuessaan huoahtamiselta kuulostavan äänen, on lumivyöryvaara suuri.
– Selvitä ennen retkeäsi, onko retkialueella ja retkiajankohtana lumivyöryriskiä.
– Kuuntele säätiedotuksia.
– Älä lähde yksin jyrkille rinteille.
– Vältä jyrkkiä, runsaslumisia rinteitä ja lumilippoja.
– Hiihdä mieluummin laakeissa laaksoissa riittävän kaukana jyrkistä rinteistä. Käytä merkittyjä reittejä, jos sellaisia on.
– Vältä kovaa ääntä tai varomattomia liikkeitä, sillä ne saattavat laukaista lumivyöryn.
– Retkeilijän pelastusvälineet ovat piippari eli lumivyörylähetin, matkapuhelin, lapio ja sondi sekä taito käyttää niitä.
– Tee retkikumppaneidesi kanssa etukäteen suunnitelma, miten menettelette, jos joudutte lumivyöryyn.
Lähde ja lisätietoja:
Metsähallituksen Luontoon.fi-sivusto
Näillä alueilla varoitukset ovat nyt viisiportaisen asteikon nelostasolla ja se tarkoittaa, että luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat lumivyöryt ovat todennäköisiä.
Kilpisjärvellä ja Rukalla lumivyöryjen todennäköisyys on huomattava eli varoitustasolla kolme. Tämä tarkoittaa, että luonnolliset lumivyöryt ovat mahdollisia ja ihmisen aiheuttamat todennäköisiä. Varoitukset koskevat siis luonnonrinteitä, eivät hoidettuja laskettelurinteitä.
– Viikonlopun aikana on tullut paljon lunta. Paikoin lunta on jopa metri ja tänään sataa vielä lisää. Luonnonrinteillä laskijoiden ja muiden tunturissa liikkuvien kannattaa olla varovaisia, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Puttonen Rovaniemeltä.
Havaintopaikoista lunta on nyt eniten Kittilän Pokassa, 109 senttimetriä. Kittilän kirkonkylällä lunta on 106 senttimetriä ja Savukoskella 105 senttimetriä. Puolangalla lumensyvyys on 99 ja Sodankylässä 98 senttimetriä.
Lumivyöryjä viikonloppuna Kesänkitunturilla
Tänä vuonna Ilmatieteen laitokselle asti on kantautunut tieto kolmesta lumivyörystä.
– Juuri viikonloppuna on ollut vyöry Kesänkitunturilla Ylläksen alueella. Tämä vyöry ei aiheutunut ihmisistä eikä vyöryssä käynyt mitään, toteaa Niina Puttonen.
Aluepäällikkö Heikki Juntti Ilmatieteen laitokselta Rovaniemeltä täydentää, että Kesänkitunturilla sattui viikonloppuna toinenkin, ilman ihmistä syntynyt vyöry. Lisäksi 1. helmikuuta raportoitiin ihmisen aiheuttama pieni lumivyöry Kuusamosta Valtavaarasta. Tästäkin vyörystä selvittiin säikähdyksellä.
Rinteiden ulkopuolella laskijoiden lisäksi myös hiihtäjien, hiihtovaeltajien, moottorikelkkailijoiden ja muiden tuntureilla liikkujien on syytä pitää varansa ja uskoa varoituksia.
– Kannattaa katsoa huolella, mihin on menossa. Tavallisimpia paikkoja vyöryille ovat kurut ja jyrkät rinteet, toteaa Niina Puttonen.
Suomessa keskimäärin 10-15 lumivyöryä vuosittain
Ilmatieteen laitos saa Heikki Juntin mukaan tietoonsa keskimäärin 10-15 lymivyöryä vuosittain.
– Vuosien välillä on suurta vaihtelua. Lisäksi kaikista vyöryistä ei tule tietoa tai niitä ei edes havaita, joten todennäköisesti vyöryjä on enemmän kuin ilmoituksia tulee, sanoo Heikki Juntti.
Lumivyöryjen todennäköisyyttä arvioidaan Suomessa kansainvälisen, viisiportaisen luokituksen avulla. Luokassa 1 lumivyöryjen todennäköisyys on pienin ja luokassa 5 korkein. Lumivyöryennuste päivittyy Ilmatieteen laitoksen verkkopalveluun aamuisin. Alkavan päivän lumivyöryennusteen lisäksi verkkopalvelussa on nähtävillä kahden menneen ja kolmen seuraavan päivän ennuste.
Lumitilannekartan, laskettelukeskusten sääennusteet sekä sadetutkan löydät MTV:n sääsivustolta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.