Lumivyöryjen riski on kasvanut tunturialueilla viime päivien lumisateissa. Kesänkitunturilla sattui kaksi lumivyöryä viikonloppuna.
Ilmatieteen laitoksen mukaan lumivyöryjen todennäköisyys on suuri Saariselän, Ylläs-Levin, Ounas-Pallaksen ja Luosto-Pyhän tunturialueiden hoitamattomilla luonnonrinteillä.
Näin tunnistat lumivyöryn varoitusmerkit
Lumivyöryssä lumimassa vyöryy alas rinnettä. Lumivyöryt jaetaan kahteen päätyyppiin: laatta- ja irtolumivyöryihin. Laattalumivyöry on näistä yleisempi. Siinä lumi lohkeaa laattamaisesti niin, että yksi tai useampi kerros lunta murtuu ja vyöryy levynä alemman lumikerroksen päällä. Irtolumivyöryt taas ovat tavallisia korkeilla Alpeilla, missä sataa hetkessä paljon kuivaa lunta. Ne alkavat yhdestä pisteestä ja leviävät myös leveyssuuntaan.
Lumivyöryt ovat Suomessa jokavuotisia. Norjassa ja Ruotsissa ne ovat huomattavasti yleisempiä ja Alpeilla lähes päivittäisiä.
Retkeilijä voi oppia tunnistamaan lumivyöryn varoitusmerkkejä.
– Rinteen suunta ja profiili: Suurin lumivyöryriski on suojanpuoleisilla vuorenharjanteilla, joihin on muodostunut lumilippoja, sekä rinteillä, joiden kaltevuus on yli 25 astetta.
– Sää: Onko viime päivinä satanut runsaasti lunta eli yli 30 senttimetriä päivässä? Onko satanut vettä? Onko ollut huomattavia lämpötilan nousuja? Paistaako aurinko suoraan rinteeseen?
– Lumen äänet: Kun lumi päästää painuessaan huoahtamiselta kuulostavan äänen, on lumivyöryvaara suuri.
– Selvitä ennen retkeäsi, onko retkialueella ja retkiajankohtana lumivyöryriskiä.
– Kuuntele säätiedotuksia.
– Älä lähde yksin jyrkille rinteille.