"Pohjanlahtea voi ruveta kohta sanomaan Persianlahdeksi", sanoo Mika Lintilä – tuulivoiman visioidaan muodostuvan Suomelle huipputärkeäksi

Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilastoinnin mukaan Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla lähes 700 tuulivoimalaa, joiden on tarkoitus valmistua vuosina 2021–2023. 

Vertailun vuoksi: viime vuonna tuulivoimaloita rakennettiin 67. 

Suurin osa voimaloista on nousemassa Pohjanmaan lakeuksille, varsinkin Pyhäjoen ja Kalajoen rannikkoseuduille, mutta rakennustöitä on muuallakin, etenkin Lapissa, Kainuussa ja Keski-Suomessa.

– Pohjanlahtea voi ruveta kohta jo sanomaan Persianlahdeksi maatuulivoiman osalta, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo MTV Uutisille.

Näin tärkeäksi tuulivoima voi muodostua

Sitran selvityksen mukaan tuulivoimaa on nyt 8 terawattituntia eli alle 10 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Vuonna 2050 tuulivoiman osuus saattaa skenaarion mukaan olla 123 terawattituntia eli yli 70 prosenttia.

Skenaariossa on hahmoteltu, mikä olisi mahdollisimman halpa polku päästöttömyyteen Suomen energian- ja sähköntuotannossa.

Väistämätöntä on, että sähkönkulutus- ja tuotanto tulevat ylipäätään kasvamaan reilusti. Toisaalta maakaasusta, kivihiilestä ja turpeesta halutaan energiakäytössä eroon.

Ydinvoima saavuttaa tuotantohuippunsa jo vuonna 2025, eikä vuoden 2040 jälkeen toiminnassa ole selvityksen oletusten mukaan enää kuin pian käynnistyvä Olkiluoto 3.

Niinpä tuulivoimaan kohdistuu paljon odotuksia.

Hallitus on parhaillaan päivittämässä energiastrategiaansa, ja tiedettävästi tuulivoimalla tulee olemaan siinäkin merkittävä rooli.

Lintilä: Armeija kieltää ehkä liikaa rakentamista

Monelle suomalaiselle kunnalle tuulivoimahankkeet tuovat kaivattuja lisätuloja.

Itäinen Suomi jää kuitenkin euroista osin paitsi, sillä puolustusvoimat ei voi sallia kaikkea tuulivoimarakentamista.

Tuulivoimalat voivat häiritä ilmavalvontatutkia ja siten puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä.

Vaikka asiaa ei määrätä suoraan laissa, käytännössä puolustusvoimien puoltavasta lausunnosta on muodostunut edellytys tuulivoimalan rakentamiselle.

– On tietysti harmi, että meillä on aika laajoja alueita, jotka puolustusvoimat on noteerannut alueiksi, joihin ei ole rakennuslupia, ministeri Lintilä päivittelee.

Alueita, joille puolustusvoimat ei anna rakentaa tuulivoimaa, on Lintilän mukaan ehkä enemmän kuin olisi tarkoituksenmukaista.

– Armeijan mielestä ei, ja ehkä meidän mielestä on, Lintilä muotoilee.

Kielteisiä lausuntoja nyt noin 12 prosenttia

Puolustusvoimissa tuulivoima-asioita käsittelee insinööri Jussi Karhila pääesikunnan operatiiviselta osastolta.

Itäiseen Suomeen on hänen mukaansa annettu viimeisen vuosikymmenen aikana myönteisiä lausuntoja yhteensä noin 2 000 tuulivoimalalle.

Kyse ei siis ole pelkästään puolustusvoimien vastahakoisuudesta, vaan investointeja on jätetty tekemättä muistakin syistä. Ajoittain tuulivoimarakentaminen on kohdannut vastustusta esimerkiksi luonnon esteettisten arvojen vaalijoilta.

Koko Suomeen puolustusvoimat antaa kuitenkin tällä hetkellä hieman aiempaa enemmän kielteisiä lausuntoja.

– Tällä hetkellä kieltäviä lausuntoja tulee noin 12 prosenttia. Se johtuu siitä, että alueet alkavat täyttymään, Karhila sanoo.

Ilmavalvonnan toiminnan kannalta on hyvin vaikeaa, jos tuulivoimaloita on erityisen tiheästi samalla alueella.

Karhilan mukaan puolustusvoimat suhtautuu positiivisesti tuulivoimaan, mutta haluaa pitää huolta velvollisuuksistaan.

– Itäraja ja Suomenlahti on sellaisia paikkoja, joissa hyvinkin tarkasti seurataan liikennettä, mitä siellä on, Karhila sanoo.

Tuulivoimabuumi on joka tapauksessa näkynyt Karhilankin pöydällä. Pelkästään tänä vuonna lausuntopyyntöjä on tullut lähes 5 000 tuulivoimalasta.

46 miljardin hintalappu

Vaikka puolustusvoimien näkökulman ottaisi huomioon, tuulivoima ei muutenkaan ole täysin ongelmatonta.

Hiilineutraaliutta tavoitellessa on huomioitava se, että jo tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa jonkin verran päästöjä. 

Keskeisempi pulma on se, että tuulivoimaa on tarjolla hyvin epätasaisesti. Välillä tuulee kovaa, välillä ei lainkaan.

Ministeri Lintilä arvioi akkuteknologian kehittyvän tulevaisuudessa. Ylimääräinen tuulienergia voidaan toivottavasti tulevaisuudessa ottaa myös vedyksi talteen ja hyödyntää, kun tuulivoimaa ei ole tarjolla.

Myös tuontienergialla, vesivoimalla, ydinvoimalla ja bioenergialla on omat roolinsa jatkossakin.

Kaikki tämä vaatii sijoittajilta rahaa. Sitran skenaariossa vuosina 2021–2050 tuulivoimaan pitäisi tehdä 46 miljardin investoinnit.

Kokonaisuudessaan päästöttömään sähköntuotantoon pääsy maksaisi skenaariossa ainakin 64 miljardia euroa. Tämän päälle rahaa on käytettävä kantaverkon ylläpitoon ja kehittämiseen sekä akkuihin ja muuhun varastointiin.