Varman Murto: Suomessa on käynnissä tuulivoimabuumi, jota ei saa töpeksiä – tässä asiassa Suomi pieksee Ruotsin
1:16Norjalainen Blastr Green Steel on nuori teräsyhtiö – onko se valmis Inkoon mittavaan hankkeeseen?
Julkaistu 03.01.2023 15:01
Jonna Kumpula
jonna.kumpula@mtv.fi
Shahin Doagu
shahin.doagu@mtv.fi
Suomessa on tällä hetkellä käynnissä tuulivoimabuumi, mutta tuulivoimaloiden perustaminen ei yksistään riitä, toteaa Varman Risto Murto.
Norjalaisyhtiö Blastr suunnittelee vihreää terästä tuottavan tehtaan ja sen yhteydessä toimivan vedyn tuotantolaitoksen perustamista Suomeen.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että Inkooseen kaavailtu jättihanke on merkki teollisuuden uudesta tulemisesta Suomessa, ja ajurina on vihreä siirtymä.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
– Pohjois-Ruotsista nähdään, millainen buumi siitä voi tulla ja Suomi on nyt seuraamassa perässä, Murto kehuu.
Katso jutun alussa olevalta videolta: Norjalainen Blastr Green Steel on nuori teräsyhtiö – onko se valmis Inkoon mittavaan hankkeeseen?
Tuulivoimabuumi on vallannut Suomenkin
Toteutuessaan hanke syö valtavat määrät energiaa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Norjassa neuvottelujen alkuvaiheessa eniten kiinnostusta herättikin erityisesti se, millaiset mahdollisuudet Suomessa on tuulivoiman tuottamiseen – haluaahan norjalaisyhtiö tuottaa terästä Inkoon tehtaalla liki päästöttömästi.
Murto ei ole huolissaan Suomen mahdollisuuksista vihreän energian tuottamiseen, sillä energiainvestointeja on tulossa Suomeenkin.
– Tällä hetkellä meillä on tuulivoimabuumi menossa, eli Suomi on sijoittajien näkökulmasta houkutteleva maa rakentaa tuulivoimaa – hankkeita on paljon menossa, Murto perustelee.
– Vihreä energia houkuttelee myös vihreitä teollisia investointeja.
Suomessa on suunnitteilla yhteensä peräti 7 840 uutta tuulivoimalaa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen raportin mukaan rakenteilla niistä on tosin vasta 506.
Voimaloiden yhteenlaskettu teho on peräti 66 000 megawatia. Tiistaina Suomen koko sähköntuotanto jauhoi Fingridin mukaan runsaan 9 000 megawatin teholla. Tuulivoiman osuus tästä oli vain 155 megawattia.
Hankkeesta ensin kertoneen Helsingin Sanomien mukaan norjalaisyhtiö arvio Inkoon tehtaan tarvitsevan sähköä noin kuusi terawattituntia vuodessa. Luku on noin seitsemän prosenttia koko Suomen sähkön kulutuksesta. Valmistuessaan tehdas olisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja.
Suomessa Ruotsia parempi kantaverkko
Toinen merkittävä etu Suomen kannalta uusiutuvan energian suhteen on Murron mukaan hyvin toimiva kantaverkko, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sijoittamisen tarvittaessa kauaskin tehtaasta.
– Esimerkiksi Ruotsissa ei pystytä siirtämään sähköä rajoituksetta Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin. Meillä pystyy maan läpi viemään sähkö nykyverkostolla aika hyvin.
Tosin, se että energian siirtäminen Suomen rajojen sisällä onnistuu jatkossakin, edellyttää että energiainfrastruktuurista pidetään jatkossakin huolta ja siihen investoidaan.
– Esimerkiksi Fingridin rooli, että infrastruktuuri toimii, Murto pohtii.
Murrolla on viesti myös poliittisille päättäjille. Vaikka tuulivoimalinjat eivät tarvitse valtiollista tukea, vaan pärjäävät sijoittajavetoisesti, Suomen kilpailukyvyn töpeksintään ei olisi varaa.
– Nythän esimerkiksi on suunnittelussa voittoverotus, jossa tullaan tekemään niin, että suomalaisen tuulivoiman ylimääräinen voitto verotetaan, mutta Ruotsissa ei
– Voiko alkeellisempaa omaa maalia tehdä, jos tällaista politikointia jatketaan, Murto kysyy retorisesti.
Hanke on Olkiluoto 3:n jälkeen yksi Suomen suurimmista teollisuusinvestoinneista. Sen arvo on toteutuessaan noin neljä miljardia euroa ja käyttövaiheessa se työllistää 1 200 henkilöä.
Hanke ei ole kunnianhimoinen vain rahan takia. Blastrin tavoitteena nimittäin on aloittaa teräksen tuotanto Inkoossa jo vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Kun näitä hankkeita on nyt maailmalla useimpia – Pohjoismaissa mutta muuallakin – tässä on jonkinasteinen kilpajuoksu siitä, mitkä hankkeet saavuttavat tarvittavan ajoissa uskottavuuden ja asiakkaat mukaansa, Murto toteaa.
