Varman Murto: Suomessa on käynnissä tuulivoimabuumi, jota ei saa töpeksiä – tässä asiassa Suomi pieksee Ruotsin

Norjalaisyhtiö Blastr suunnittelee vihreää terästä tuottavan tehtaan ja sen yhteydessä toimivan vedyn tuotantolaitoksen perustamista Suomeen.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että Inkooseen kaavailtu jättihanke on merkki teollisuuden uudesta tulemisesta Suomessa, ja ajurina on vihreä siirtymä.

– Pohjois-Ruotsista nähdään, millainen buumi siitä voi tulla ja Suomi on nyt seuraamassa perässä, Murto kehuu.

Katso jutun alussa olevalta videolta: Norjalainen Blastr Green Steel on nuori teräsyhtiö – onko se valmis Inkoon mittavaan hankkeeseen?

Tuulivoimabuumi on vallannut Suomenkin

Toteutuessaan hanke syö valtavat määrät energiaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Norjassa neuvottelujen alkuvaiheessa eniten kiinnostusta herättikin erityisesti se, millaiset mahdollisuudet Suomessa on tuulivoiman tuottamiseen – haluaahan norjalaisyhtiö tuottaa terästä Inkoon tehtaalla liki päästöttömästi.

Lue lisää: Ministeri Lintilä neuvotteli Inkoon jätti-investoinnista Norjassa jo kesällä – nämä asiat ratkaisivat päätöksen Suomen eduksi

Murto ei ole huolissaan Suomen mahdollisuuksista vihreän energian tuottamiseen, sillä energiainvestointeja on tulossa Suomeenkin.

– Tällä hetkellä meillä on tuulivoimabuumi menossa, eli Suomi on sijoittajien näkökulmasta houkutteleva maa rakentaa tuulivoimaa – hankkeita on paljon menossa, Murto perustelee.

– Vihreä energia houkuttelee myös vihreitä teollisia investointeja.

Lue myös: Vihreää terästä tuottava norjalaisyhtiö suunnittelee neljän miljardin investointia Inkooseen

Suomessa on suunnitteilla yhteensä peräti 7 840 uutta tuulivoimalaa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen raportin mukaan rakenteilla niistä on tosin vasta 506.

Voimaloiden yhteenlaskettu teho on peräti 66 000 megawatia. Tiistaina Suomen koko sähköntuotanto jauhoi Fingridin mukaan runsaan 9 000 megawatin teholla. Tuulivoiman osuus tästä oli vain 155 megawattia.

Hankkeesta ensin kertoneen Helsingin Sanomien mukaan norjalaisyhtiö arvio Inkoon tehtaan tarvitsevan sähköä noin kuusi terawattituntia vuodessa. Luku on noin seitsemän prosenttia koko Suomen sähkön kulutuksesta. Valmistuessaan tehdas olisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja.

Suomessa Ruotsia parempi kantaverkko

Toinen merkittävä etu Suomen kannalta uusiutuvan energian suhteen on Murron mukaan hyvin toimiva kantaverkko, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sijoittamisen tarvittaessa kauaskin tehtaasta.

– Esimerkiksi Ruotsissa ei pystytä siirtämään sähköä rajoituksetta Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin. Meillä pystyy maan läpi viemään sähkö nykyverkostolla aika hyvin.

Tosin, se että energian siirtäminen Suomen rajojen sisällä onnistuu jatkossakin, edellyttää että energiainfrastruktuurista pidetään jatkossakin huolta ja siihen investoidaan.

– Esimerkiksi Fingridin rooli, että infrastruktuuri toimii, Murto pohtii.

Lue myös: Vuosikymmeniä sitten Suomeen piti nousta ydinvoimalan tehoa vastaava pumppuvoimala – näin jättihanke kaatui

Murrolta viesti myös päättäjille

Murrolla on viesti myös poliittisille päättäjille. Vaikka tuulivoimalinjat eivät tarvitse valtiollista tukea, vaan pärjäävät sijoittajavetoisesti, Suomen kilpailukyvyn töpeksintään ei olisi varaa.

– Nythän esimerkiksi on suunnittelussa voittoverotus, jossa tullaan tekemään niin, että suomalaisen tuulivoiman ylimääräinen voitto verotetaan, mutta Ruotsissa ei

– Voiko alkeellisempaa omaa maalia tehdä, jos tällaista politikointia jatketaan, Murto kysyy retorisesti.

Lue myös: Elinkeinoministeri Lintilä MTV:lle: Yritysten mahdolliset energiatuet ovat jo työpöydällä – neljä yksityiskohtaa säädettävänä

Lue myös: Sähkölaskujen kertakorvaus saattaa koskea kotitalouksien lisäksi myös tiettyjä maatalousyrittäjiä

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Jätti-investoinneissa käynnissä kilpajuoksun tuntua

Hanke on Olkiluoto 3:n jälkeen yksi Suomen suurimmista teollisuusinvestoinneista. Sen arvo on toteutuessaan noin neljä miljardia euroa ja käyttövaiheessa se työllistää 1 200 henkilöä.

Hanke ei ole kunnianhimoinen vain rahan takia. Blastrin tavoitteena nimittäin on aloittaa teräksen tuotanto Inkoossa jo vuoden 2026 loppuun mennessä.

– Kun näitä hankkeita on nyt maailmalla useimpia – Pohjoismaissa mutta muuallakin – tässä on jonkinasteinen kilpajuoksu siitä, mitkä hankkeet saavuttavat tarvittavan ajoissa uskottavuuden ja asiakkaat mukaansa, Murto toteaa.

Lue myös: Inkoossa iloitaan miljardihankkeesta – "Tällä tulee olemaan vaikutuksia kaikkeen"