Pitkittynyt kylmyys lisää kuolleisuutta – pitäisikö terveydelle haitallisesta säästä varoittaa?

Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin kasvoi noin 11 prosenttia ja kuolleisuus hengityselimistön sairauksiin kasvoi yli 20 prosenttia. Kylmän sään ja kuolleisuuden yhteydestä on vahva tieteellinen tutkimusnäyttö useiden vuosikymmenien ajalta.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen uuden tutkimuksen mukaan kylmien sääilmiöiden ja kuolleisuuden välinen suhde on kuitenkin aiempaa oletettua monimutkaisempi.

Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että kylmän vaikutukset ovat voimakkaampia lämpimissä ilmastoissa ja hellejaksojen vaikutukset ovat voimakkaampia kylmissä ilmastoissa. Tästä syystä kylmä sää oli uudessa tutkimuksessa määritelty eri maiden paikallisen ilmaston mukaan. 

Tämä "paikallisen kylmän sään" määritelmä mahdollisti terveyshaittojen vertailun ympäri maailman. Tutkimuksessa koottiin yhteen ja analysoitiin kylmään säähän liittyviä tieteellisiä tutkimuksia kolmestatoista maasta neljältä eri mantereelta.

Kylmä aiheuttaa muutoksia elimistössä

Tutkimusraportissa pohditaan, että suuri osa kuolemista voi selittyä hyvin tunnetuilla kylmän aiheuttamilla muutoksilla elimistössä. Kylmäaltistus muun muassa nostaa verenpainetta, lisää veren hyytymisen riskiä ja saattaa altistaa rytmihäiriöille. Tutkimuksista suljettiin pois hypotermia, paleltumat, kylmään säähän liittyvät onnettomuudet, kuten liukastumiset, sekä influenssojen sekoittava vaikutus.

Osa ylimääräisistä kuolemista voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti välttää ilmatieteellisillä varoitusjärjestelmillä, ja kylmien sääjaksojen havaitsemisessa voitaisiin käyttää jo olemassa olevia sään mittausasemia.

Mikä terveydelle haitallisinta?

Terveyden kannalta haitallisinta sääilmiötä ei kuitenkaan ole useista yrityksistä huolimatta pystytty vielä määrittämään. On esimerkiksi todennäköistä, että pelkkä päivittäisen keskilämpötilan tarkkailu ei ole riittävää terveyshaittojen ehkäisemiseksi: lämpötilan laskun nopeudella, kylmän sään pitkittyneellä kestolla, vuorokauden minimi- ja maksimilämpötilan vaihteluvälin muutoksella sekä päivittäisen lämpötilan erilaisilla sykleillä saattaa olla terveydellisiä haittavaikutuksia, jotka tunnetaan yhä huonosti.

Tutkimuksessa käsitteellistettiin ensimmäistä kertaa kylmän sääjakson määrittelemiseen liittyvät ongelmat, ja tulosten odotetaan herättävän keskustelua lämpötilatutkimuksen alalla. Tutkijat painottavat lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan kehittää näyttöön perustuvia varoitusjärjestelmiä ja ohjata ihmisiä turvalliseen käyttäytymiseen kylmällä säällä.

Tutkimustulokset julkaistaan tieteellisessä Environmental Health Perspectives (EHP) -lehdessä tässä kuussa.