Maailman suurin jäävuori A23a on ajautunut karille lähellä syrjäistä Etelä-Georgian saarta.
Valtava, noin kaksi kertaa Lontoon kokoinen, jäävuori näyttää olevan jumissa Britannialle kuuluvanEtelä-Georgian saaren lähellä olevalla matalikolla.
Asiasta kertovat muun muassa brittimediat BBC ja The Guardian sekä yhdysvaltalainen CNN.
Saari sijaitsee Etelä-Atlantilla noin 1 400 kilometrin päässä Falklandinsaarista. Saarella asuu miljoonia pingviinejä ja hylkeitä.
Tarina alkoi 40 vuotta sitten
Kolossaalinen jäävuori A23a murtui Filchner-Ronne-jäähyllystä Etelämantereelta vuonna 1986.
Se oli yli 30 vuotta tiukasti kiinni Weddellinmeren pohjamudissa kuin jääsaari – kunnes se lähti liikkeelle kohti pohjoista muutama vuosi sitten.
Välillä se pysähtyi pyörimään paikallaan, mutta jatkoi sitten taas matkaa kohti Etelä-Georgiaa.
Jossain vaiheessa sen pelättiin voivan törmätä saareen, mikä olisi voinut häiritä pingviinien ja hylkeiden mahdollisuuksia ruokkia poikasiaan, koska ruoanhakumatka olisi venynyt liian pitkäksi.
Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vuori juuttui matalikkoon noin 70 kilometriä ennen saarta.
On edelleen epäselvää, onko jäävuori juuttunut lopullisesti. Sen arvioidaan joka tapauksessa olevan hajoamassa.
Vaikutuksia pingviinien ja kalastajien elämään
Vaikka pahin skenaario vuoren törmäämisestä saareen ei toteutunut, kalastajat pelkäävät, että he joutuvat pian painimaan valtavien jääpalojen kanssa kalastusreissuillaan.
Hajoava jättivuori saattaa vaikuttaa myös alueella ruokaileviin kultatöyhtöpingviineihin.
Etelämantereen tutkijat sanovat kuitenkin, että jään sisälle on lukkiutunut niin suuri määrä ravinteita, että jään sulaessa mereen voi syntyä päinvastoin räjähdysmäinen määrä uutta elämää.
– Se on kuin pudottaisi ravinnepommin keskelle aavikkoa, professori Nadine Johnston British Antarctic Survey -yksiköstä kuvaa tilannetta.
Yksi merkki siitä, että ravinteiden vapautuminen on jo alkanut, on se, että jäävuoren ympärillä kukkii valtava kasviplankton. Se näyttää vihreältä sädekehältä ja näkyy satelliittikuvissakin.
Karttakuvassa esitetään maailman suurimman jäävuoren matka Etelämantereelta syrjäisen Etelä-Georgian saaren edustalle.STELLA Pictures / ddp
Vuori on nyt reilun Oulun kokoinen
Aikoinaan 3 900 neliökilometrin kokoinen alue on jatkuvasti kutistunut ja menettänyt valtavia määriä vettä siirtyessään lämpimämpiin vesiin.
Tammikuussa siitä irtosi 19 kilometrin pituinen osa.
Vuori on muuttunut myös onkalomaiseksi. Jää se alla on suolan kuluttama.
Vuoren pinta-ala on nyt arviolta 3 234 neliökilometriä ja korkeus 300 metriä.
– On hyvin yllättävää nähdä, että A23a on kestänyt näinkin kauan ja menettänyt vain noin neljänneksen pinta-alastaan, professori Huw Griffiths kommentoi BBC:lle.
Tuhoa yhtäällä, hyötyä toisaalla
Vuorovesi nostaa jäävuorta nyt ylös ja alas, ja siellä, missä se koskettaa mannerjalustaa, se jyrää kalliota ja tuhansia meren pohjassa eläviä eliöitä, kuten koralleja, meriliskoja ja sieniä.
– Niiden koko maailmankaikkeus on joutunut merenpohjaa pitkin raapivan massiivisen jäälaatan jalkoihin, professori Griffiths sanoo.
Lyhyellä aikavälillä se on katastrofaalista näille lajeille mutta hänen mukaansa luonnollinen osa alueen elinkaarta.
– Jos se tuhoaa jotain yhdessä paikassa, se tarjoaa ravinteita toisissa, hän summaa BBC:lle.
Huoli myös isompien asukkien puolesta on asiantuntijan mukaan turha.
Joitakin jäävuorella ruokailevia kultatöyhtöpingviinejä tilanne voi kuitenkin vahingoittaa, sanoo Peter Fretwell British Antarctic Survey -virastosta.
Jäävuori sulattaa makeaa vettä suolaisen veden joukkoon, ja se vähentää esimerkiksi pingviinien ravinnokseen käyttämien krillien määrää.
Ilmastonmuutos vaikuttaa
Etelämantereella työskentelevät tiedemiehet selvittävät parhaillaan sitä, miten paljon jäävuoret kaiken kaikkiaan vaikuttavat merten elämään.
Professorit Griffiths ja Johnston työskentelevät Sir David Attenborough -aluksella keräämässä todisteita siitä, että Etelämantereen jäästä virtaa valtavasti ravinteita koko maapallon läpi.
Tutkijat selittävät, että eri puolilta maailmaa tulevat hiukkaset ja ravinteet jäävät jäähän, joka sitten vapautuu hitaasti valtamereen.
– Ilman jäätä meillä ei olisi näitä ekosysteemejä. Ne kuuluvat maailman tuottavimpiin, elättävät valtavia määriä lajeja ja ruokkivat maailman suurimpia eläimiä, kuten sinivalaita, Griffiths sanoo BBC:n mukaan.
Ilmastonmuutoksen odotetaan synnyttävän lisää jäävuoria, kun Etelämanner lämpenee ja muuttuu epävakaammaksi.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
