Pinttyneillä poikamiehillä erilaisia taustoja – enemmistö yksin vasten tahtoaan

Lehtikuva

Koulutus- ja tulotasolla väliä

Vaikka pinttyneet poikamiehet voivat olla työelämässä aktiivisia, tutkittu on myös, että vähemmän koulutettujen ihmisten joukossa on jonkin verran enemmän yksineläviä miehiä kuin yksineläviä naisia.

– Koska naiset hakevat mielellään vähintään saman koulutustason miehiä ja ovat itse nykyään paremmin koulutettuja, niin vähemmän koulutetuille miehille ei ole sillä tavalla kysyntää parisuhdemarkkinoilla, Kontula sanoo.

Kysyntään vaikuttaa myös miehen taloudellinen tilanne.

– Pienituloiset miehet jäävät huomattavasti muita miehiä useammin yksineläjiksi. Naisilla tulotaso ei vaikuta parisuhteen löytämiseen millään tavalla.

Miehen persoonallisuudellakin – sillä, onko sisäänpäin kääntynyt vai ulospäin suuntautunut – on väliä.

– On miehiä, jotka ovat aika arkoja ja ujoja eivätkä oikein kehtaa ottaa kontaktia toiseen sukupuoleen. Jos on tottunut asumaan yksin vähän syrjässä maaseudulla eikä ole niin harjaantunut, niin seurusteluissa se tietysti vaikuttaa asiaan.

Jokaisen ihmisen kiintymystyyli on seurausta omista kokemuksista.

– Kun on kokemus, että omaan lähestymiseen tai tarvitsevuuteen vastataan, on helpompi lähestyä toisia luottavaisesti. Tällaisen hyvän itsevarmuuden ja miehuuden tai naiseuden pohja luodaan sillä, että vanhemmilla on hyvä ja rakastava suhde lapseensa, psykologi ja pariterapeutti Keijo Markova sanoo.

– Jos on oppinut, että lähestymiseen ei vastata, tuloksena voi olla pyrkimys selvitä omillaan: en tarvitse ketään, en ole riippuvainen. Toisaalta joku saattaa ajatella, että ei ole arvokas ja tulee kuitenkin torjutuksi, jolloin mieluummin jättää lähestymättä kuin kohtaa traumansa jälleen kerran, Markova lisää.

Vaikeudet läheisyyden antamisessa tai vastaanottamisessa näkyvät usein myös fyysisellä tasolla, mikä voi lopettaa suhteen heti alkuunsa.

– Jos mies on ahdistunut, seksi ei onnistu, koska se vaatii erektion. Nykyään tarjolla olevista pillereistä huolimatta miehen haavoittuvuus on pohjimmiltaan hyvin silmiin näkyvää. Muistan jonkun sanoneen, että ensimmäisellä kerralla keksi syyttää humalaa, toisella kerralla selittäminen oli vaikeampaa ja kolmatta kertaa ei tullut, Markova sanoo.

”Kun etsii parasta, hyvä ei käy”

Eräs vanhastaankin tuttu havainto pitää Kontulan hiljattain tekemän parisuhdetutkimuksen perusteella paikkansa ja saattaa vaikuttaa pariutumiseen.

– Naisilla on huomattavasti enemmän odotuksia ja vaatimuksia parisuhteen osalta kuin miehillä. Miehet tyytyvät huomattavasti vähempään ja ovat tyytyväisempiä parisuhteisiinsa. Ehkä he sitten vähän pelkäävät ja ovat varovaisempia solmimaan suhdetta, kun tietävät, että naisilla on näitä odotuksia aika paljon, Kontula sanoo.

– Joku kerran sanoi, että paras on hyvän pahin vihollinen. Eli kun etsii parasta, hyvä ei käy. Ihmisillä on epärealistisia käsityksiä siitä, millainen sen toisen pitää olla, joten potentiaalisia kumppaneita suljetaan pois, Markova lisää.

Vaatimuksia asetetaan joskus myös ulkopuolelta.

– Kun poika tuo tyttöystävän kotiin, äiti näkeekin tässä hirvittävästi vikoja ja haukkuu pystyyn, että ei kelpaa. Tosi asiassa äidille ei kelpaa kukaan, koska silloin hän menettäisi poikansa, jonka varassa itse psyykkisesti on. Jos esimerkiksi oma parisuhde tai sen puuttuminen estää ikätasoisen tunnekontaktin, oma lapsi pitää ”säilyttää itsellä”. Tällaisessa tilanteessa voisi puhua psyykkisestä hyväksikäytöstä, Markova sanoo.

Pakko sopeutua ja tottua

Myös kotoa opittu parisuhteen malli vaikuttaa sitoutumiskykyyn ja -haluun.

– Jos isä antaa hyvän esimerkin, niin poika ajattelee: aa, noin mukavaa on miehen elämä naisen kanssa, minäkin haluan samanlaiseksi kuin isä ja samanlaisen ihanan naisen kuin äiti on. Jos sen sijaan nähdään, että elämä parisuhteessa on yhtä helvettiä, niin eihän kukaan tahdo sellaista seurata, Markova toteaa.

Miehillä on myös suoranaista sitoutumiskammoa.

– Tapio Rautavaaran kappaleessa lauletaan, kuinka mies ”joutui naimisiin, ja sillä lailla Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin”. On kauhea ajatus, että menemällä parisuhteeseen muuttuu tossukaksi ja ikään kuin luopuu omasta elämästään, Markova sanoo.

– Kysymys on myös vähän tottumuksesta. Jos on elänyt pidempään yksin, niin siitä tulee totuttu elämäntapa, johon ei oikeastaan osaa toivoa muutosta, Kontula huomauttaa.

Markova komppaa Kontulaa.

– Kun ihminen ajautuu tietynlaiselle uralle, niin hänen on pakkokin sopeutua ja löytää jokin järkevältä kuulostava selitys tai tarina, miksi näin on hyvä. Jos ajattelee, että elämä on ihan tyhjänpäiväistä ja siinä on toiminut ihan hullusti, niin itsensä kanssa ei tule toimeen, Markova sanoo.