Pikaopas yleisimpiin säilömismenetelmiin

Hapansäilöntä

Hapattaminen on edullinen säilöntätapa. Se perustuu maitohappobakteerien aikaansaamaan käymiseen, jonka myötä tuotteen pH laskee ja haitallisten mikrobien toiminta estyy.

Tarvitaan riittävästi käymiskykyisiä sokereita, käymiselle otollinen lämpötila, hapettomat olot sekä hyvä hygienia, jotta maitohappobakteerit pystyvät muodostamaan maitohappoa. Hapansäilöntä vaatiikin tekijältään tarkkuutta.

Kaalin hapattaminen onnistuu varmimmin, joten siitä on helpoin aloittaa. Menetelmä käy myös muille kasviksille sekä sienille. Onnistunut hapansäilyke on raikkaan hapan ja hyväarominen.

Etikkasäilöntä

Etikkasäilykkeet antavat ruokapöydän tarjontaan särmää kirpeydellään. Säilyvyys perustuu etikan happamuuteen sekä sokeriin.Edullinen väkiviinaetikka on yleisin, mutta myös viinietikat käyvät tarkoitukseen.

Käytä etikkaa keittäessä teräs- tai emalikattilaa, pidä kansi päällä ja huolehdi tuuletuksesta. Mikäli et halua jättää mausteita liemeen, lisää ne keitinliemeen sideharsopussissa, jotta vältyt siivilöimiseltä. Muista, että etikkaa ruostuttaa metallikansia. Peitä tölkki ensi muovikelmulla tai käytä muovitettuja kansia.

Tuoresäilöntä

Osaa marjoja voi säilöä ilman kuumennusta ja säilöntäaineita, sillä ne sisältävät runsaasti bentsoehappoa ja muita säilöviä aineita. Tuoresäilönnästä puhtaus on erityisen tärkeää.

Kotimaisista marjoista puolukka, karpalo ja lakka säilyvät hyvin survoksena. Veteen säilöttäviksi sopivat edellä mainittujen ohella myös puolikypsät karviaiset, kirsikat sekä paloiteltu raparperi. Marjojen ja kirsikoiden on oltava tuoreita ja ehjiä.

Kuivaaminen

Ikivanhassa säilöntämenetelmässä mikrobit eivät voi elää, koska ne eivät saa riittävästi vettä. Kuivatuissa tuotteissa sekä maku että useimmat ravintoaineet säilyvät hyvin. Varastointi ei kuluta lainkaan energiaa.

Menetelmä sopii lähes kaikille ruoka-aineille, yleisimmin yrteille, vihanneksille, sienille ja marjoille sekä myös lihalle ja kalalle.

Pakastaminen

Pakastaminen on helppo ja nopea säilömistapa, jossa ruoka-aineiden maku, väri, rakenne ja vitamiinipitoisuus säilyvät lähes tuoreen veroisina. Pakasta vain laadukkaita, tuoreita tuotteita.

Nopea jäädytys, varastointi vähintään -18 asteessa ja oikea sulatus ratkaisevat, kuinka hyvin tuote säilyttää alkuperäiset ominaisuutensa. Pakastaminen ei tuhoa bakteereja, mutta estää niitä toimimasta. Siksi pakastuslämpötilan tulee olla tarpeeksi alhainen ja tuotteiden jäähdytettyjä, etteivät ne jäädy liian nopeasti.

Umpiointi

Ennen pakastimia umpiointi oli yleinen tapa säilöä marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Menetelmässä kuumennus tuhoaa pieneliöt, ja tiiviisti sulkeutuva kansi estää uusien mikrobien pääsyn säilykkeeseen. Kun kuumennuksen aikana syntyy vesihöyryä, se työntää ilman pois tölkistä, ja alipaine sulkee kannen tiiviisti.

Umpiointiin tarvitaan ainoastaan iso kattila sekä twist-off-kansilla suljettavia lasitölkkejä. Umpioitaviksi sopivat muun muassa kokonaiset luumut, kirsikat, karviaismarjat sekä lohkotut omenat.

Lähde: www.martat.fi

Lue myös:

Säästöä säilömällä?

Syksyn parhaat säilömisvinkit