Hallituksen lupailemista pienimpien eläkkeiden korotuksista on luvassa lisää tietoa tällä viikolla. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan eläkekorotuksista on tulossa julkistus keskiviikkona. Sen enempää Brysselistä tavoitettu ministeri ei halunnut asiaa maanantaina kommentoida.
Pekonen on jo aiemmin sanonut, että hallituksen esitys on "viimeisiä viilauksia vaille valmis" lausuntokierrokselle ja että lupailtu noin 50 euron korotus toteutuu ainakin takuueläkkeisiin.
Hallitusohjelmassa on osoitettu 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen, mikä riittäisi hallituksen arvion mukaan noin 50 euron nettomääräiseen kuukausikorotukseen noin 1 000 euron eläkkeisiin asti. Korotus aiotaan tehdä kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
Nettokorotus tarkoittaa käytettävissä olevien tulojen kasvamista, eli käytännössä vähävaraisten eläkkeensaajien käteen jäisi aiempaa enemmän rahaa.
Budjettirajoite tulee vastaan
Pienimpien eläkkeiden korottaminen hallituksen kaavailemalla tavalla on kuitenkin visainen pulma. Keskeinen kompastuskivi on siinä, että kansaneläkkeiden osalta alle 1 000 euron eläkkeitä ei voi korottaa korottamatta samalla myös yli 1 000 euron eläkkeitä.
– Jos halutaan nostaa kaikkien kansaneläkkeitä paljon, niin silloin se myös maksaa ja siihen on varauduttava budjetissa. Nyt on asetettu 183 miljoonan euron budjettirajoite, kommentoi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.
Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila laski Helsingin Sanomille kesäkuussa, että 183 miljoonaa euroa ei riitä kansaneläkkeiden ja takuueläkkeiden noin 50 euron korotukseen.
Kautto huomauttaa, että nettokorotuksen toteuttaminen on ylipäätään vaikeaa, sillä huomioon olisi otettava myös ihmisten muut tulot. Aiemmin eläkkeiden tasokorotuksia on tehty bruttokorotuksina.
Kansaneläkkeen lisäksi eläkkeensaajalla saattaa olla esimerkiksi työeläkettä tai muita tuloja esimerkiksi puolison kautta.
Helpotusta toisi myös menojen pienentäminen
Kokonaisuutta mutkistaa myös se, että eläkkeiden korotus pienentää asumistukea. Tällöin on tehtävä muutoksia asumistukeen, jotta haluttu nettokorotus toteutuu. Eläketurvakeskuksen Kautto pohtii, että kansaneläkkeiden nostaminen ja asumistuen sääntöjen samanaikainen viilaaminen vaikuttaa monimutkaiselta operaatiolta.
Muutoksia asumistukeen on kuitenkin luvassa, sillä ministeri Pekonen kertoi viime viikolla, että pienimpien eläkkeiden korotuksien yhteydessä muutetaan myös asumistukea.
Pienituloisten eläkeläisten asemaa voisi helpottaa myös muilla keinoilla kuin nettokorotuksilla, pohtii Kautto. Käteen jäävää rahamäärää voisi kasvattaa menoja pienentämällä, eli puuttumalla esimerkiksi lääkekuluihin tai terveydenhuollon asiakasmaksuihin.
Kohti vappusatasta?
Antti Rinteen (sd.) eläkelupaus on puhuttanut siitä asti, kun hän viime vuoden vappupuheessaan julisti ajavansa pieniin eläkkeisiin sadan euron korotusta. Pääministerinä Rinne on joutunut puolustamaan vappusatastaan, kun ensimmäinen korotus kutistui hallitusneuvotteluissa noin 50 euroon.
Rinne on kuitenkin korostanut, että lupaus sadasta eurosta toteutuu useamman vuoden ohjelmalla, jossa pieniä eläkkeitä nostetaan pikkuhiljaa.