Suomen vaalipiirien kansanedustajamäärät muuttuvat kevään eduskuntavaaleissa, kun edustajamääriä tarkistetaan väestöpohjassa tapahtuneiden muutosten perusteella.
Voittajia ovat Pirkanmaa, Uusimaa ja Helsinki yhdellä lisäkansanedustajalla kukin. Häviäjiä ovat Kaakkois-Suomi kahdella ja Lappi yhdellä edustajalla.
Puolueet, jotka ovat olleet vahvoja Kaakkois-Suomessa ja Lapissa, saattavat hyvinkin kärsiä muutoksen myötä. Esimerkiksi keskusta sai Lapissa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa neljä ehdokasta läpi seitsemästä ja viime eduskuntavaaleissa kolme.
Nyt paikkoja on Lapissa jaossa enää kuusi, joten onko maakunnissa totutusti vahva keskusta muutoksen häviäjä?
– Tämä tietenkin jää kokonaiskannatuksen ja äänestäjien arvion varaan, ketä puolueita ja ehdokkaita äänestävät, sanoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.
Muutos näkyy sekä puolueille että äänestäjille.
– Kyllä se kokonaiskannatus kuitenkin vaalijärjestelmää enemmän puolueitten osalta vaikuttaa, Pirkkalainen arvioi.
1:55
Äänikynnysten erot kärjistyvät
Väestönmuutosten myötä tehtävät viilaukset kansanedustajien lopullisiin paikkamääriin vaikuttavat erityisesti äänikynnykseen.
Äänikynnys tarkoittaa sitä osuutta äänistä, joka puolueiden on saavutettava vaalipiirissä yhden ehdokkaan läpi saadakseen. Äänikynnys on korkea vaalipiireissä, joista valitaan vain vähän edustajia.
Edustajapaikkojen määrän muutos kasvattaa entisestään juopaa vaalipiirien kokojen välillä. Pienin piiri, Lappi, kutistuu entisestään ja suurin, Uusimaa, kasvaa.
– Etelässä on erittäin alhainen äänikynnys, ja esimerkiksi Lapin osalta se entisestään nousee. Sillä on vaikutusta ennen muuta äänestäjien keskinäiselle tasa-arvolle, sanoo Pirkkalainen.
– Äänikynnysten suuri vaihtelu on demokratian kannalta ongelma, ja se on eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnoissa vuosien varrella todettu, sanoo myös vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen.
Lue myös: Oikeusministeriön vaalijohtaja MTV Uutisille: Kaakkois-Suomi menettää ensi vaaleissa kaksi ja Lappi yhden kansanedustajan, lisäpaikat Helsinkiin, Uudellemaalle ja Pirkanmaalle
Liikanen näkee, että mitä pienempi vaalipiiri on, sitä suurempi osa kansalaisten äänistä menee hukkaan.
– He eivät pääse vaikuttamaan siihen, mikä on poliittinen jakauma eduskunnassa. Se aiheuttaa vääristymää. Kun puolue saa vaikka kymmenen prosenttia kannatusta maanlaajuisesti, niin he eivät saakaan kymmentä prosenttia eduskunnan paikoista.
Järjestelmään tehtävä lähivuosina muutos
Myös kokoomus on huolissaan puoluekannatuksen ja edustajamäärien välisestä epäsuhdasta.
– Me haluamme, että vaalipiirien ja valittavien kansanedustajien suhteellisuus on maailman mittakaavassa hyvällä tasolla. Nyt näiden väestömuutosten jälkeen se ei sitä ole. Tämä on vakava asia, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.
Onko muutos siis huonompaan suuntaan?
– Suhteellisuus muuttuu huonompaan suuntaan. Tälle järjestelmälle on lähivuosina jotakin siis tehtävä.