Kaakkois-Suomi saa ensi vaaleissa kaksi kansanedustajaa ja Lappi yhden kansanedustajan vähemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa.
Kansanedustajien määrä kussakin vaalipiirissä ratkeaa alueiden väestökehityksen pohjalta.
Ensi kevään eduskuntavaalien vaalipiirijako tehdään sillä perusteella, missä suomalaiset ovat asuneet 31. lokakuuta.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo MTV Uutisille, että Kaakkois-Suomi menettää ensi vaaleissa kaksi ja Lappi yhden kansanedustajan.
Helsingin, Uudenmaan ja Pirkanmaan vaalipiirit saavat kukin yhden kansanedustajan lisää.
Asiasta tiedotetaan virallisesti tänään tai huomenna.
Kaakkois-Suomen menettämät, Helsingin ja Uudenmaan saamat paikat olivat tiedossa jo hyvissä ajoin etukäteen, mutta erityisesti Lapin menettämä ja Pirkanmaan saama paikka ratkesi lopulta varsin pienellä marginaalilla.
Jos äänet jakautuisivat täysin vuoden 2019 vaalituloksen mukaisesti, Helsingin lisäpaikan saisi Liike Nyt, Uudenmaan RKP ja Pirkanmaan vihreät.
Kaakkois-Suomessa kaksi viimeistä paikkaa meni viime vaaleissa vihreille ja perussuomalaisille, Lapin viimeinen paikka keskustalle.
"Paineet ovat aika kovat"
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westisen mukaan paikkojen menetys on "iso kolaus" sekä Kaakkois-Suomelle että Lapille.
– Puolueiden välinen kilpailu tihentyy ja varmasti paineet saavuttaa kansanedustajanpaikkoja ovat aika kovat. Toisaalta Uusimaa, Helsinki, Pirkanmaa, jotka ovat kovia muuttovoittovaalipiirejä, niillehän tämä merkitsee uusia mahdollisuuksia, Westinen toteaa.
Suoria johtopäätöksiä siitä, hyötyykö joku puolue vaalipiirien paikkajaon muutoksista, ei ole helposti vedettävissä.
Usein on liki sattuman kauppaa, mille puolueelle viimeiset paikat kussakin vaalipiirissä menevät.
Toki pitkässä juoksussa tilanne sakottaa Westisen mukaan ainakin keskustaa: Lappi ja etenkin Kaakkois-Suomeen kuuluva Etelä-Savo ovat perinteisesti keskustan vahvoja kannatusalueita, Etelä-Suomen suuret kaupungit eivät niinkään.
Kaakkois-Suomessa kolmen alueen kilpailua, Lapissa äänikynnyksiä
Kaakkois-Suomessa kilpailu tihenee paitsi puolueiden myös alueiden välillä.
Vuoden 2015 vaaleihin luotu vaalipiiri koostuu kolmesta maakunnasta, Kymenlaaksosta, Etelä-Savosta ja Etelä-Karjalasta.
Näillä alueilla moni pitää tärkeänä, että ehdokkaita pääsisi läpi juuri omasta maakunnasta.
Nyt paikkoja on kolmen eri maakunnan edustajille kaksi aiempaa vähemmän.
Lapin osalta tutkija Westinen nostaa esille äänikynnykset.
Pienten ja keskisuurten puolueiden on entistäkin vaikeampaa saada läpi yhtäkään kansanedustajaa, kun puolueen pitää yhteenlaskettuna saada aiempaa isompi osuus vaalipiirissään jaossa olevista äänistä.
Käytännössä tämä osuu esimerkiksi vihreisiin, joilla ei ole Lapissa istuvaa kansanedustajaa.
Vuoden 2019 vaaleissa vihreiden kärkiehdokas Riikka Karpinen ei päässyt läpi kansanedustajaksi vaan törmäsi äänikynnykseen, vaikka sai enemmän henkilökohtaisia ääniä kuin kukaan Lapin vaalipiirissä keskustan Katri Kulmunia lukuunottamatta.
Lapissa jo aiemminkin tyypilliset vaaliliitot eri puolueiden välillä voivat Westisen mukaan mahdollisesti yleistyä nykyisestä.
Näin monta paikkaa sinun vaalipiirisi saa
Nyt varmistuneiden vaalipiirijakojen mukaisesti Helsinki saa kevään eduskuntavaaleissa 23 kansanedustajaa, Uusimaa 37, Varsinais-Suomi 17, Satakunta 8, Häme 14, Pirkanmaa 20, Kaakkois-Suomi 15, Savo-Karjala 15, Vaasa 16, Keski-Suomi 10, Oulu 18, Lappi 6 ja Ahvenanmaa yhden kansanedustajan.
Vuoden 2023 eduskuntavaalit käydään 2. huhtikuuta.
Juttua täydennetty kello 21.14. Lisätty tutkija Jussi Westisen kommentteja sisältävät osuudet.