Muuttoliikenne horjuttaa eduskuntavaalien vaalijärjestelmän toimivuutta Suomessa –"Olemme ajassa, jossa suurille puolueille on kiusallista tarttua tällaiseen"

Lapin vaalipiirissä vihreistä ehdolla ollut 24-vuotias Riikka Karppinen keräsi koko maan vihreistä kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä, eli yhteensä 7818 ääntä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kansanedustajapaikkaan.

Eduskuntavaalien vaalijärjestelmän toimivuus on puhuttanut viime päivinä.

Tämän hetkisen vaalijärjestelmämme vuoksi henkilökohtaisen äänimäärän suuruus ei takaa automaattisesti eduskuntapaikkaa.

Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan syy tähän piilee jatkuvassa muuttoliikenteessä.

– Kun muuttoliike on kasvattanut Etelä-Suomen vaalipiirien kokoa, niin sitten haja-asutusalueen vaalipiiristä valittavien kansanedustajien lukumäärä on tullut pieneksi, lapissa vain seitsemän (kansanedustajaa).

Vaalijärjestelmää on yritetty jo muuttaa

Jo useaan kertaan on Suomessa ehdotettu vaalijärjestelmän muuttamista siten, että poliittista suhteellisuutta saataisiin parannettua.

– Tämä on kuitenkin kaatunut useissa toimikunnissa nyt 2000-luvulla siihen, että puolueet eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, miten tämä uudistus pitäisi tehdä, kertoo Paloheimo.

Paloheimon mukaan viimeisimmässä uudistuksessa pyrittiin perustuslaissa muuttamaan vaalipiirien vähimmäismäärää 12:sta vaalipiiristä yhdeksään vaalipiiriin. Perustuslakimuutos kuitenkin kaatui vuonna 2015.

– Eduskunta kuitenkin hyväksyi ponnen, jossa edellytettiin, että aloitetaan parlamentaarinen valmistelu vaalijärjestelmäuudistamiseksi niin, että poliittinen suhteellisuus paranee ja alueellinen edustavuus toimii. Vaalikauden aikana ei kuitenkaan mitään tehty. Ei edes työryhmää asetettu.

– Se kertoo juuri siitä, että olemme sellaisessa ajassa, jossa suurille puolueille on kiusallista tarttua tähän asiaan. 

Lue myös:

    Uusimmat