Suomalainen vaalijärjestelmä on noussut eduskuntavaalien jälkeen jälleen keskusteluun.
Ministeri Lauri Tarasti painottaa, että suomalainen vaalijärjestelmä on monia muita maita parempi, mutta siinäkin on kehittämisen kohteita.
Suurin ongelma on Tarastin mukaan erikokoiset vaalipiirit ja se, että poliittinen suhteellisuus toteutuu eri tavalla erikokoisissa vaalipiireissä. Räikeimmät erot löytyvät Uudenmaan vaalipiirin ja Lapin vaalipiirin välillä.
– Ongelmaa ei pidä liioitella, mutta tietenkin on totta, että järjestelmä hieman suosii suurimpia puolueita ja keskikokoiset puolueet voivat menettää paikkojaan, Tarasti sanoo.
Jos vaalipiirit olisivat suunnilleen samankokoisia, äänikynnyskin olisi silloin suurin piirtein sama. Tarasti sanoo, että Uudenmaan äänestäjät ovat tällä hetkellä eri asemassa kuin esimerkiksi Lapissa.
– Jos tulee jokin uusi puolue, sen aina kannattaa aloittaa toiminta Uudenmaan vaalipiiristä, koska siellä pääsee helpommin lävitse. Ongelma on se, että se eroaa näistä muista vaalipiireistä.
Jos äänikynnys on korkea, voi tuntua turhalta äänestää pientä puoluetta
Pienimmissä vaalipiireissä piilevä äänikynnys on niin korkea, että sen voi jo katsoa heikentävän vaalien suhteellisuutta. Piilevä äänikynnys tarkoittaa sitä prosenttiosuutta vaalipiirin äänistä, jonka puolueen tulee vähintään saada, jotta se saisi vaalipiiristä läpi vähintään yhden kansanedustajan.