Pieni vauva sylissä, kahvikuppi kädessä ja ehkä vielä puhelin toisessa. Ei tarvita kuin vauvan käden hallitsematon heilahdus, kun kuuma juoma on läikähtänyt lapsen iholle ja aiheuttanut palovamman. Suurin osa alle vuoden ikäisten lasten palovammoista syntyy juuri kuuman nesteen läikkymisestä iholle.
Vauvojen palovammat ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina. Lastenkirurgi Elina Laitakari on tutkinut vuosina 1990-2010 aiheutuneita alle vuoden ikäisten lasten palovammoja.
– Olin töissä Lastenklinikalla 2000-luvun puolivälissä ja aloin yhdessä muun henkilökunnan kanssa miettiä, mistä johtuvat näin pienten vauvojen palovammat. Ja tuli sellainen mutu-tunne, että vammat ovat lisääntyneet vuosien saatossa.
Mutu johti niin pitkään selvitystyöhön, että sen johdattelemana syntyi myös viime syksynä väitöskirja aiheesta. Tuntuma oli oikea; kahdenkymmenen vuoden aikana pikkuvauvojen palovammojen määrä oli jopa kolminkertaistunut. Ja vielä sen ikäisten vauvojen, joilla ei oikeastana palovammoja edes pitäisi olla.
Juodaanko nykyään siis enemmän kahvia? Ei ehkä, miettii Laitakari, mutta tehdään asioita enemmän yhtä aikaa. On kiire, juodaan kahvia, räplätään kenties puhelinta ja pidetään vauvaa samalla sylissä.
– Entisaikaan perimätieto myös ehkä kulki paremmin; ei nykyään kovinkaan monen kotona ole isoäiti huomauttamassa nuorelle äidille, että älä pidä vauvaa sylissä kun juot kahvia, se voi läikkyä vauvan päälle.
Osa vammoista vaatii ihonsiirron
Tyypillisin vauvan palovamma syntyy, kun hänen päälleen kaatuu kahvia, teetä tai kuumaa vettä. Pienen lapsen iho on aikuisen ihoa ohuempaa, minkä takia haaleampikin neste voi aiheuttaa pahoja palovammoja. Ja koska vauva on niin pieni, voi yhden kupin läikkymisellä kahvia mennä lähes koko lapsen päälle.
Vuosina 2005-2009 Helsingin Lasten- ja Nuorten sairaalassa hoidettiin 126 alle vuoden ikäistä lasta palovamman takia. Laitakarin mukaan suurin osa näistä palovammoista parani ilman leikkaushoitoa. Niitäkin toki on ollut; vauvoja, joille joudutaan läikkyneen kuuman nesteen, kahvin tai teen takia tekemään ihonsiirto.
Pienten, alle viisivuotiaiden palovammoista kaksi kolmasosaa aiheutuu kuuman nesteen läikkymisestä ja yksi kolmasosa kosketuksesta kuumaan esineeseen.
– Pienillä lapsilla liekkipalovammat ovat onneksi olleet harvinaisempia kuin isommilla lapsilla ja aikuisilla. Suurin osa vauvojen palovammoista oli onneksi pieniä ja parani ilman leikkaushoitoa, joten lapsilla ei ole ollut niistä elämälleen haittaa myöhemmin, Laitakari.
Laitakari on myöt tutkinut palovamman saaneiden lasten terveyteen liittyvää elämänlaatua noin seitsemän vuoden jälkeen palovamman syntymisestä. Merkittävää muutosta elämänlaatuun suhteessa terveisiin verrokkeihin ei ollut.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin tulisi hakeutua aina, jos alle vuoden ikäinen saa palovamman. Jos lapselle sattuu suuri palovamma, on hyvä soittaa ambulanssi ja lähteä sairaalaan.
Isommilla lapsilla lapsen kämmenen kokoa (vastaa yhtä prosenttia ihosta) pienempiä ja pinnallisia vammoja voi hoitaa kotona aluetta suihkutellen ja sidosta päivittäin vaihtaen, mikäli vammat eivät sijaitse kasvojen, kämmenten, jalkaterien tai sukupuolielinten alueella.
Välittömästi palovammaturman tapahduttua on annettava ensiapua; viilennys haalealla juoksevalla vedellä tai veteen upottaen noin 10-20 minuutin ajan. Tämä ohje koskee pieniä palovammoja, jotka ovat laajuudeltaan enintään 10 prosenttia ihosta.
Lastenkirurgi ei pääse roolistaan irti vapaallakaan
Vapaa-ajallakaan Laitakari ei pääse irti pienten palovammoista. Hän kertoo huomauttavansa hyvin usein asiasta tutuilleen, jotka pitävät vauvaa sylissä ja hörppivät kahvia. Huomauttaapa hän välillä myös kahvilassa tuntemattomille.
– Vahinkoja sattuu aina, ja varmasti jokainen meistä äideistä on sortunut tähän joskus. Mutta saatan sanoa, että "tiedän, että noissa tilanteissa on sattunut paljon palovammoja", hän kertoo.
Lastenkirurgin mukaan vanhempien olisikin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään lapsen vaaranpaikkoja, sillä suurin osa lasten palovammoista sattuu kotona ja olisi estettävissä.
Varsinkin, kun lapsi kasvaa ja oppii liikkumaan ja tarttumaan esineisiin: onko pistorasiat peitetty, käytetäänkö vain taaimmaisia hellanlevyjä, eiväthän kahvin- ja vedenkeitinten johdot roiku niin, että pieni saisi ne vedettyä alas pöydältä?
– Kävelemään opettelevan tyyppivamma on sellainen, että hän nousee seisomaan ja ottaa tukea kuumasta takanluukusta. Siinä sitten kämmenet kärähtävät.