Perustuslakivaliokunta päätti tänään käynnistää oman laajan selvityksen eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta.
– Tämä ei koske ainoastaan viime vaalikauden tiedonsaantiongelmia vaan yleisemmin eduskunnan tiedonsaantioikeutta, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi tänään MTV Uutisille valiokunnan kokouksen jälkeen.
Viime vaalikaudella oli erityisesti puutteita sosiaali- ja terveysuudistuksen valmistelussa.
Vuosi sitten selvisi, että valtiovarinministeriön virkamiehet olivat pimittäneet tietoa eduskunnalta. Päivi Nergillä oli keskeinen rooli valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä sote- ja maakuntauudistuksessa silloin.
Tämän takia erityisesti SDP vastustaa Päivi Nergin valintaa valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin ehdokas ministeriön kansliapäälliköksi on Päivi Nerg. Perinteisesti valitaan esittelevän ministerin ehdokas.
LUE LISÄÄ: Kiista Päivi Nergin ympärillä yltyy – hallituspuolueen edustaja MTV Uutisille: Nergin pitäisi itse ymmärtää luopua kansliapäällikön viran tavoittelusta
Asia nousi jälleen keskustelunaiheeksi, kun apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen reilu pari viikkoa sitten totesi, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. Tästä eduskunnan virkamiehet närkästyivät. Heidän näkemyksensä mukaan apulaisoikeuskanslerin tehtävä ei ole arvioida mikä tieto on oleellista eduskunnalle.
Perustuslain mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot.
Puutteita valmiuslakiin liittyvissä asetuksissa
Perustuslakivaliokunnan mukaan on ollut puutteita myös valmiuslain käsittelyssä.
Valtioneuvosto ei ole antanut tarpeeksi tietoa valiokunnalle valmiuslakiasetusten käsittelyyn liittyen, vaan valiokunta on joutunut pyytämään lisäselvityksiä valtioneuvostolta jopa neljä kertaa.
Perustuslakivaliokunta haluaa myös kartoittaa muiden valiokuntien koettuja puutteita.
– Valokunnille annetaan pari viikkoa aikaa antaa meille selvityksen mahdollisista tiedonkulkuongelmista valtioneuvoston ja valiokunnan välillä, sanoo perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi (kesk.) MTV Uutisille.
Ojala-Niemelä ja Lohi painottava, että valiokunta ei selvitä yksittäisen virkamiehen toimintaa tai toiminnan lainmukaisuutta.
Perustuslakivaliokunta kuulee valtioneuvoston kansliaa, oikeusministeriötä, oikeuskansleria ja viittä perustuslakiasiantuntijaa vielä sen jälkeen, kun muut valiokunnat ovat toimittaneet selvityksensä sille. Koko prosessi voi kestää useamman kuukauden.