Perussuomalaisten mukaan kansalaisten on vaikea tietää, mitä heidän on lupa sanoa julkisesti, koska vihapuhetta koskeva lainsäädäntö on niin epäselvä.
– Mielipide, joka ei konkreettisesti tee pahaa kenellekään, voi tuoda kohtuuttoman tuomion oikeussalissa. Täysin kestämätöntä on se, että ihmiset eivät enää tiedä, milloin he ehkä rikkovat lakia, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä hallituksen kyselytunnilla torstaina.
Mäkelän mukaan edes syyttäjä ja poliisi eivät ole samaa mieltä siitä, mitä esimerkiksi rikosnimike kiihottaminen kansanryhmää vastaan tarkoittaa. Puolue kysyi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.), voisiko lainsäädäntöä selkeyttää.
– Esitämme, että rangaistavaksi jäisi vain selkeästi rikoksella uhkaaminen tai rikokseen yllyttäminen. Mielipiteen tai tosiasioihin perustuvan tiedon jakaminen ei voisi olla rikos, Mäkelä linjasi.
Hallitus ei aio muuttaa pykälää
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain luvusta nimeltä sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan.
– Tämä on melko järeä luonnehdinta sille, että kansalainen sanoo somessa rumasti jostain herkkähipiäisestä vähemmistöstä.
Ryhmä jätti lakialoitteen, jossa vaaditaan kiihottamislain täsmentämistä, mutta Henriksson ei lämmennyt ajatukselle.
– Hallitus ei ole muuttamassa pykälää, missä säädetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.