Perussuomalaiset vaatii korjauksia kiihottamislakiin – "Mielipide, joka ei konkreettisesti tee pahaa kenellekään, voi tuoda kohtuuttoman tuomion"

Perussuomalaisten mukaan kansalaisten on vaikea tietää, mitä heidän on lupa sanoa julkisesti, koska vihapuhetta koskeva lainsäädäntö on niin epäselvä.

– Mielipide, joka ei konkreettisesti tee pahaa kenellekään, voi tuoda kohtuuttoman tuomion oikeussalissa. Täysin kestämätöntä on se, että ihmiset eivät enää tiedä, milloin he ehkä rikkovat lakia, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä hallituksen kyselytunnilla torstaina.

Mäkelän mukaan edes syyttäjä ja poliisi eivät ole samaa mieltä siitä, mitä esimerkiksi rikosnimike kiihottaminen kansanryhmää vastaan tarkoittaa. Puolue kysyi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.), voisiko lainsäädäntöä selkeyttää.

– Esitämme, että rangaistavaksi jäisi vain selkeästi rikoksella uhkaaminen tai rikokseen yllyttäminen. Mielipiteen tai tosiasioihin perustuvan tiedon jakaminen ei voisi olla rikos, Mäkelä linjasi.

Hallitus ei aio muuttaa pykälää

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain luvusta nimeltä sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan.

– Tämä on melko järeä luonnehdinta sille, että kansalainen sanoo somessa rumasti jostain herkkähipiäisestä vähemmistöstä.

Ryhmä jätti lakialoitteen, jossa vaaditaan kiihottamislain täsmentämistä, mutta Henriksson ei lämmennyt ajatukselle.

– Hallitus ei ole muuttamassa pykälää, missä säädetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Hän myös muistutti, että poliittista puhetta ei saa rajoittaa, mutta vihapuheet, jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, eivät ansaitse sananvapauden suojaa.

Maalittaminen puhutti

Perussuomalaiset myös kritisoi ajatusta siitä, että virkamiehiin kohdistuvan ”maalittamisen” tulisi olla virallisen syytteen alainen rikos.

–  Aikooko hallitus nyt kieltää valtaapitävien arvostelun? Aiotteko te todella vielä kaventaa ihmisten sanan- ja mielipiteenvapautta? Mäkelä tivasi.

Henrikssonin mukaan syyttäjät, poliisi ja tuomarit kertovat, että heitä kohtaan tulee sellaisia hyökkäyksiä, joiden tarkoituksena on saada heitä toimimaan niin, että asioissa ei edetä, ja tähän hallitus haluaa puuttua.

 

Lue myös:

    Uusimmat