Kun perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta kysyy kolmea puolueen toivomaa kärkiteemaa seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan, ei ole kovin suuri yllätys, että paalupaikan listauksessa saa maahanmuuttopolitiikan tuntuva muuttaminen.
Kakkospaikka ei sekään ole järin suuri yllätys, kun muistetaan perussuomalaisten nihkeähkö suhtautuminen Euroopan unioniin.
– Kun Brexitin myötä toiseksi suurin nettomaksaja poistuu Euroopan Unionista, Suomen täytyy pitää tarkoin puoliaan ja edistää sitä, että EU:n sisäiset rahansiirrot otetaan uudelleen tarkasteluun, jotta jäljelle jäävien nettomaksajien osuus ei kasva, Halla-aho listaa.
Kolmospaikalle Halla-ahon listauksessa nousee suomalainen työ ja työllisyys, joilla hän viittaa ennen muuta ilmasto- ja energiapolitiikkaan.
– Meillä on hyvin energiaintensiivinen teollisuus. Oikeastaan kaikki vientiteollisuutemme alat ovat hyvin energiaintensiivisiä. Siksi on tärkeää, että kohtuuhintaista energiaa on Suomessa saatavissa jatkossakin. Tämä on otettava huomioon kun Suomi asettaa omia kansallisia ilmastotavoitteitaan, Halla-aho summaa.
Ei perustulolle
Tulevan vaalikauden suureksi kysymykseksi on uumoiltu sosiaaliturvan uudistamista. Halla-aho kommentoi asiaa kieli keskellä suuta. Halla-ahon mukaan sosiaaliturvan pitää olla kannustavaa, mutta samalla hän moittii Sipilän hallitusta työttömien hyödyttömästä painostamisesta aktiivimallillaan.
– Meidän mielestämme meillä pitää olla hyvä turvaverkko yhteiskunnassa, mutta se ei saa muodostua elämäntavaksi, Halla-aho sanoo.
Perustulolle Halla-aho ei lämpene, vaan hänen mukaansa sosiaaliturvan pitää olla vastikkeellista ja tarveharkintaista.
– Sinänsä pyrkimys kohti yhden luukun palveluja on hyvä tavoite, mutta asian kääntöpuoli on se, että mitä helpompaa erilaisten tukien hakeminen on, sitä enemmän niitä haetaan. Tämä täytyy ottaa huomioon, vaikka sen sanominen ei välttämättä kauhean poliittisesti korrektia olekaan, Halla-aho muotoilee.
Autoilumyönteistä verotusta
Verotuksen saralla perussuomalaiset haluavat keskituloisten verotuksen keventämistä sekä kevennyksiä sähkön, polttoaineiden ja autojen verotukseen. Veronkevennykset voitaisiin Halla-ahon mukaan kattaa niiden dynaamisilla vaikutuksilla kansalaisten kulutuskyvyn kasvaessa sekä tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan myötä vähentyneillä sosiaalimenoilla.
Verotuksen keventäminen auttaisi Halla-ahon mukaan myös kannustinloukkujen purkamisessa.
– Matalampi verotus myös tekee työssäkäymisestä kannattavampaa. Korkeiden verojen ja korkeiden asumis- ja elämiskustannusten vuoksi käteen jäävät tulot eivät aina pysty kilpailemaan sosiaaliturvan kanssa.
Omalla ilmastolinjalla
Ilmastopolitiikassa perussuomalaiset ovat vetäneet omaa linjaansa, ja joulun alla puolue jättäytyi ainoana pois muiden eduskuntapuolueiden allekirjoittamasta ilmastolinjauksesta.
Puolueen mukaan Suomi on jo tehnyt päästöjen vähentämisessä osuutensa, minkä vuoksi Suomen ei tarvitse luopua kivihiilestä nyt esitetyllä aikataululla eikä kieltää turpeen käyttöä energiantuotannossa.
– Päästövähennyksiä pitäisi tehdä EU:ssa siellä, missä niitä on kaikkein halvinta tehdä, Halla-aho sanoo.
– EU:n taakanjako perustuu vääriin lähtökohtiin. Se perustuu bruttokansantuotteeseen eikä vallitsevaan tilanteeseen ja siihen missä vähennyksiä olisi kaikkein helpointa tehdä. Tällaisella politiikalla ruokitaan hiilivuotoa eli sitä, että teollisuus muuttaa sinne missä se saastuttaa kaikista eniten.
Ei sulje pois yhtäkään hallituskumppania
Halla-ahon mukaan puolueen tavoitteena eduskuntavaaleissa on suurimman puolueen asema, mutta henkilökohtaisesti Halla-aho kertoo olevansa tyytyväinen matalampiinkin kannatuslukuihin.
– Minimitavoitteena itselläni henkilökohtaisesti on, että perussuomalaiset saavat suuremman kannatuksen kuin mitä kannatus oli silloin kuin tulin puheenjohtajaksi. Se on helposti mitattavissa. Kannatus oli 9,6 prosentissa silloin ennen Jyväskylän puoluekokousta, Halla-aho muistelee kesää 2017.
Toinen Halla-ahon itselleen asettama tavoite on, että perussuomalaisten kansanedustajien määrän kasvaa nykyisestä seitsemästätoista.
– Nämä ovat itse itselleni asettamia tavoitteita, joilla mittaan lähinnä sitä miten olen onnistunut puheenjohtajan tehtävässä.
Mahdollisista hallituskumppaneista puhuttaessa Halla-aho ei halua sulkea pois yhtäkään puoluetta, mutta myöntää, että vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa yhteisen sävelen löytäminen olisi todennäköisesti kaikkein vaikeinta.
– Monissa talouspolitiikan kysymyksissä perussuomalaiset ovat melko keskellä poliittista kenttää. (…) Pidän useimpia puolueita ihan realistisina yhteistyökumppaneina perussuomalaisille, Halla-aho sanoo.
Ei ruotsidemokraattien kohtaloa
Vaikka perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit ovat Halla-ahon mukaan ohjelmallisesti aika lähellä toisiaan, hän ei pidä todennäköisenä, että perussuomalaiset voisivat Suomessa joutua samanlaiseen eristettyyn asemaan kuin ruotsidemokraatit Ruotsissa.
Halla-aho muistuttaa maiden poliittisten kulttuurien eroavaisuuksista.
– Ruotsissa ilmapiiri on ollut vuosikausia hyvin myrkyttynyt maahanmuuttoasioissa, mikä on johtanut tällaiseen vähän lapselliseen yhden puolueen demonisoimiseen. Suomessa ei tällaista ole päässyt tapahtumaan, että kategorisesti jokin yksi puolue suljettaisiin kaiken mahdollisen yhteistyön ulkopuolelle.
Halla-ahon mukaan Suomessa kaikki puolueet ovat paljon lähempänä toisiaan kuin Ruotsissa, minkä vuoksi Suomessa ei kovin helposti synny sellaista tilannetta että enemmistöhallitusta ei saataisi muodostettua.
– Suomi ja Ruotsi eivät ole oikein vertailukelpoisia tässä suhteessa.
Li Andersson on rehellisen oloinen ihminen
Ketä puoluejohtajakollegaa kehuisit ja miksi, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho?
Tähänastisten kokemusteni pohjalta kehuisin (vasemmistoliiton puheenjohtajaa) Li Anderssonia. Hän on rehellisen oloinen ihminen, joka kertoo omat mielipiteensä, mutta pystyy käyttäytymään silti asiallisesti myös toista mieltä olevia kohtaan. Se, että ajaa omaa asiaansa eikä keskity keräämään helppoja irtopisteitä haukkumalla muita, on hyvä ominaisuus.
Mikä on suurin virhe, jonka olet tehnyt politiikassa?
Minun olisi epäviisasta osoitella itse omia virheitäni, koska sen jälkeen ei mistään muusta puhuttaisikaan. En sano tuohon mitään. Tunnistan tehneeni virheitä, mutta ne täytyy pystyä jättämään taakse.
Mistä olisit arjessasi valmis luopumaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Harrastan tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaiken aikaa. Kuljen polkupyörällä kaikki matkani enkä heitä koskaan ruokaa roskiin.
Oletko feministi? Jos olet, niin mitä se tarkoittaa?
En ole. Siihen ei ole mitään tarvetta. Kohtelen ihmisiä yksilöinä riippumatta heidän sukupuolestaan.