Perintäkirjeen saaminen hävettää useimpia suomalaisia

TNS Kantarin toukokuun alkupuolella tekemässä kyselyssä 64 prosenttia vastaajista kertoi häpeävänsä perintäkirjeen saamista. 43 prosenttia koki perintään liittyvän häpeän lannistavana ja uskoi sen estävän maksuvaikeuksien ratkomista.

Vajaalla puolella kyselyyn vastanneista oli joskus ollut maksuvaikeuksia. He arvioivat häpeän muita useammin lannistavaksi. Valtaosa kaikista vastaajista katsoi, että perintätoimistot lisäävät velallisten ahdinkoa.

Kyselyn teettäneen OK Perinnän johtajan Petter Lingonbladin mukaan vastaukset osoittavat, että perintäala on epäonnistunut viestimään toimintansa nykytilasta.

Myös toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä katsoo, että vallalla on edelleen käsitys perintätoimistoista eräänlaisina tuomion täytäntöön panijoina. Pakkoperintä on kuitenkin vain yksi ja viimesijainen perintätoimiston keinoista.

– Perintätoiminnassa ollaan aiempaan aikaan nähden merkittävästi neuvottelevampia ja yritetään löytää sopuratkaisua, Pantzar sanoo.

Pantzarin mukaan häpeä näkyy myös velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön työssä. Talousvaikeuksien ajatellaan usein kertovan kyvyttömyydestä, vaikka käteisen korvauduttua bittirahalla oman talouden hallinta on entistä vaikeampaa.

– Iso ongelma on, että ihmiset tulevat palveluiden pariin niin myöhään. Silloin ongelmat ovat jo niin monimutkaisia, että niiden ratkominen voi viedä vuosikausia.

Pikavipeillä syvemmälle suohon

Kyselyssä vastaajat kertovat, että etsisivät apua maksuvaikeuksiin ensi sijassa puolisolta ja perheeltä. Neljäsosa pyrkisi hoitamaan asian ensisijaisesti itse.

Pantzarin mukaan pikavippifirmat ovat haistaneet markkinaraon niistä, jotka yrittävät selviytyä yksin. Velkaantumisen ratkominen pikavipeillä pahentaa kuitenkin helposti tilannetta entisestään.

Lingonblad korostaa, että talousvaikeuksiin liittyvää häpeäkeskustelua ja velallisiin lyötyä epäonnistujan leimaa pitäisi pystyä purkamaan.

– Tulevaisuudessa maksaminen helpottuu ja hämärtyy ja samalla siirrymme yhä katkonaisempiin työuriin. On kaikkien kannalta oleellista, että maksuvaikeuksien kohdatessa ihmiset tietävät saavansa apua ja uskaltavat olla yhteydessä suoraan sekä velkojiin että perintätoimistoihin ratkaisun löytämiseksi, Lingonblad sanoo.

Kyselyn perusteella nuoret ovat muita valmiimpia kääntymään maksuvaikeuksissa esimerkiksi ystävien, viranomaisten tai perintätoimiston puoleen.

– Heillä ei ole samanlaista perintäalaan liittyvää menneisyyden kokemusta esimerkiksi 90-luvun laman ajalta, jolloin toimintatavat perinnässä olivat kyseenalaiset, Lingonblad arvelee.

Kyselytutkimukseen vastasi reilu tuhat 15–74-vuotiasta suomalaista.