Maksuvaikeuksiin apua hakevien nuorten määrä on lisääntynyt selvästi – monella kierre lähtee vain kymppien tai satasten rästeistä

Myös apua hakeneiden 25–30-vuotiaiden määrä on kasvanut. Muissa ikäluokissa Mattilan mukaan vastaavanlaista kasvua ei ole näkynyt.

–  Kyllä tämä painottuu nuoriin tämä taloudellinen ahdinko.

Mattilan mukaan syynä tähän on ainakin se, että nuoret ovat yleensä pienituloisia ja työskentelevät usein lyhytaikaisissa työsuhteissa.

–  Työttömyys on heillä tavallisempaa kuin muilla, varsinkin kun tulee tällaisia erikoisia aikoja. Kesätyöt ja muut kausityöt ovat monilta vähentyneet tai loppuneet kokonaan, Mattila sanoo.

Nuorten velat ovat tyypillisesti esimerkiksi verkkokauppojen laskurästejä ja pienempiä velkoja, joista sitten tulee maksuvaikeuksia.

–  Nuorethan yrittävät ihan viimeiseen asti maksaa velkojansa. He ovat monesti sellaisessa tilanteessa, että kun velkaa on pienempiä määriä, he pystyvät sinnittelemään pitkään niiden kanssa, hän sanoo.

–  Monella näin nuorella velkaantuminen on lähtenyt vain muutamien kymppien tai satasten laskurästeistä.

Vanhempien mahdollisuus auttaa merkitsisi paljon

Takuusäätiössä on kiinnitetty huomiota Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan kesäkuussa julkaistuun tutkimukseen nuorten maksuhäiriömerkinnöistä. Sen mukaan merkinnät keskittyvät muun muassa sellaisille nuorille, joiden perheessä on ollut vaikeuksia lapsuuden ja teini-iän aikana ja joiden vanhemmat ovat pienituloisia ja matalasti koulutettuja.

Kun alle 25-vuotiaat ottavat Takuusäätiöön yhteyttä, neuvonnassa kysytään aina, onko vanhemmilla mahdollisuus auttaa, varsinkin jos kyse on suhteellisen pienistä rahasummista.

–  Nuoret vastaavat usein, etteivät vanhemmat voi auttaa omien velkojensa tai pienten tulojensa vuoksi. Myös talousosaamisen puute ja asenteet sekä huono-osaisuuden kasautuminen tulevat keskusteluissa esiin, Mattila sanoo.

Syyllistämistä kannattaa välttää

Koska rahaongelmat keskittyvät osalle nuorista, Takuusäätiössä toivottaisiin, että heitä ohjattaisiin raha-asioissa ennen kuin tilanne äityy vakavammaksi ongelmaksi. Keinoksi tähän Mattila mainitsee sen, että riskiryhmään kuuluvia nuoria kohtaavat ammattilaiset ottaisivat raha-asiat puheeksi hyvin matalalla kynnyksellä esimerkiksi nuorisotyössä ja kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa nuoret asioivat.

–  Ihan kysyttäisiin, onko vaikeuksia maksaa laskuja, hän sanoo.

Kohtaamisen tavalla on kuitenkin paljon väliä, ja Mattila kuuluttaakin sitä, ettei ongelmiin joutuneita nuoria pitäisi syyllistää.

–  Nuoret eivät helposti kerro, millaisista asioista ovat velkaantuneet. On tärkeää, että tilanne otetaan neutraalisti ja ratkaisukeskeisesti, kiinnostutaan myös vähäisemmistä maksuvaikeuksista ja ohjataan avun piiriin, hän kertoo.

–  Nuorten valinnat voivat aikuisista näyttää hölmöltä tai turhalta kuluttamiselta, mutta aina siellä ovat ne juurisyyt, jotka selittävät sitä, miksi nuori sitä tekee.