Perhevapaan kertakorvaus pelkkää laastaria tasa-arvolle : "Järjestelmä pitää uusia kokonaan"

Työntekijäjärjestöt eivät innostu hallituksen aikeista kompensoida naisten perhevapaista työantajalle aiheutuvia kustannuksia könttäsummalla.

STTK:n, Akavan ja SAK:n asiantuntijoiden mukaan tarkoitus on hyvä, mutta kertakorvaus ei riitä korjaamaan perhevapaisiin liittyviä tasa-arvo-ongelmia.  

– Perhevapaajärjestelmä pitää uudistaa kokonaan. Pienet keinot eivät vie asiaa eteenpäin, tiivistää STTK:n johtaja Katarina Murto. 

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esitetään, että naisten perhevapaista aiheutuvia kustannuksia tasataan ensi vuonna 2500 euron kertakorvauksella työnantajille. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan tavoitteena on tukea nuorten naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä. 

Lisäkustannukset rahoitetaan työnantajien sairausvakuutusmaksulla.

"Ei tuo rakenteellista muutosta"

Työntekijäjärjestöt kaipaavat perhevapaajärjestelmään rakenteellisia uudistuksia, jolla kannustettaisiin isiä jäämään kotiin lasten kanssa.  

– Tämä (budjettiehdotus) on laastaria. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon kertakorvausmalli ei ole oikea, sanoo Akavan johtaja Maria Löfgren.

Järjestöt ovat luoneet myös omat mallinsa perhevapaajärjestelmien uudistamiseen. Kaikkien työntekijäjärjestöjen tavoitteena on, että isompi osa perhevapaista korvamerkittäisiin isille.  

– Kustannuksien tasausta parannettaisiin myös sillä, että nostettaisiin päivärahan tasoa, sanoo SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta. 

Työantaja saa palkallisista vanhempainvapaista Kelalta päivärahaa, joten työantaja maksaa päivärahan ja palkan välisen erotuksen. Jos päivärahan tasoa nostettaisiin, työantajakustannukset pienenisivät. 

-Tämä ratkaisu olisi teknisesti helpompi, ei tarvitsisi uutta tukimuotoa, Kaukoranta sanoo.

Kertakorvauksen ongelma on myös se, että vanhempainvapaiden kustannukset vaihtelevat yritysten välillä. Esimerkiksi erikoisosaajan korvaamisessa kertasumma on pieni, mutta matalapalkka-aloilla korvaus voi olla jopa ylikompensoiva.  

– Ehdotus on hyvä täsmälääke pienille yrityksille, mutta rakenteellista muutosta se ei tuo, Löfgren sanoo.

"Asenteiden muutos paras vaikutuskeino"

EK:n johtaja Ilkka Oksala ei halua ottaa kantaa siihen, lisääkö budjettiehdotuksen suunnitelma työelämän tasa-arvoa. Hänen mukaansa on tärkeintä hoitaa asiat siten, että työntekijöiden vanhemmuudesta ei koidu työnantajille ylimääräisiä kustannuksia.

Oksalan mielestä paras tapa lisätä tasa-arvoa olisi, että perheissä vanhemmuuden velvoitteet miehen ja naisen välillä jaettaisiin mahdollisimman tasaisesti. 

Oksalan mukaan päätökset pitäisi tehdä perheissä -ei laissa tai työehtosopimuksilla. 

– Yhteiskunnallisella keskustelulla ja asenteiden muutoksia siihen pystyy parhaiten vaikuttamaan, hän sanoo.  

Lue myös:

    Uusimmat