Pelottavan näköinen krokotiilikala ui taas Suomessakin – herkullinen eväkäs kalastettiin kuoliaaksi 1930-luvulla

Tukholman saaristossa kalastajan verkkoon uinut ”krokotiilikala” voi olla lähivuosina tuttu näky myös Suomessa. Itämerestä jo kerran kadonnutta sinisampea on istutettu mereen Saksassa. Uudet sammet on tuotu Eurooppaan Kanadasta.

Ruotsalaiskalastaja Nicklas Boj koki viikonloppuna jättiyllätyksen kokiessaan verkkoja Tukholman saaristossa. Verkkoon oli nimittäin uinut Ruotsissa sukupuuttoon julistettu kala.

Pientä krokotiilia muistuttanut otus oli Boj’n mukaan aluksi lähes eloton, mutta hän sai sen virkoamaan. Otettuaan valokuvan saaliistaan Boj päästi sen vapaaksi.

Suomen edellinen sinisampi kalastettiin 30-luvulla

Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen tietää kertoa, että ruotsalaiskalastajan verkkoon tarttunut krokotiilikala oli harvinainen sinisampi.

– Sinisampi hävisi Itämerestä alun perin vuosia sitten. Viimeinen yksilö saatiin Virossa vuonna 1996. Suomessa edellinen sinisampihavainto on 1930-luvulta. Mutta nyt kalaa on istutettu uudestaan ainakin Saksaan, Puolaan, Liettuaan ja mahdollisesti myös Latviaan, Lehtonen selvittää.

Sinisampi on vaelluskala, ja sen matka käy joutuin Ruotsiin ja Suomeen asti.

– Sinisampea on havaittu nyt paitsi Ruotsissa myös Suomessa Ahvenanmaalla ja Suomenlahdella.

Sinisampi kalastettiin kuoliaaksi

Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena. Sinisampikin hävisi Itämerestä alun perin juuri liikakalastuksen takia. Jokikalan kohtaloksi koitui Lehtosen mukaan myös jokien patoaminen.

Uudet sampi-istutukset nostavat toiveita siitä, että sinisampikanta voisi taas elpyä. Nyt Itämereen istutettu sinisampi on Lehtosen mukaan peräisin Kanadasta, jossa elää vielä elinvoimaisia sinisampikantoja.

– Suurimmat istutukset on tehty Saksan ja Puolan rajajokeen Oderiin. Siellä olojen pitäisi olla siellä sellaiset, että sampi pystyy lisääntymään. Mitään lisääntymisiä ei ole kuitenkaan vielä havaittu, koska meressä olevat kalat ovat vielä aika nuoria. Tarkoitus on joka tapauksessa se, että Itämereen saataisiin uusi, lisääntyvä sampikanta.

Hampaaton sampi syö pohjaeläimiä

Sinisampi voi kasvaa 3–4-metriseksi ja yli satakiloiseksi.

– Suurin Suomesta saatu kala on 152-kiloinen sampi. Se saatiin Kokemäenjoesta, Lehtonen kertoo.

Ihmisen ei tarvitse pelätä suurtakaan sampea.

– Sampi on hampaaton etupäässä pohjaeläimiä syövä laji, ja sen suukin on aika pieni. Siitä ei ole ihmiselle pientäkään vaaraa, Lehtonen naurahtaa.

Sinisampea saa kalastaa vain Kanadassa

Suomessa ja muualla Itämeren alueella aiemmin eläneen mutta 1900-luvulla hävinneen sammen oletettiin pitkään edustavan eurooppalaista Acipenser sturio -sampilajia (”sampi”.) Sitä tavataan edelleen Länsi-Ranskassa.

2000-luvun alussa kuitenkin havaittiin, että Itämeressä elänyt sampilaji olikin sinisampi, joka oli ilmeisesti syrjäyttänyt alkuperäisen sammen 1200 vuotta sitten. Sen takia Pohjois-Saksassa jo aloitetun sammen palautusistutushankkeen kohdelajiksi vaihdettiin juuri sinisampi.

Suomen viimeinen sinisampihavainto on 1930-luvulta. Suomen suurin kala ylipäätään oli 177-kiloinen sampi, joka pyydystettiin Karjalankannaksen rannoilla vuonna 1934. Nyky-Suomen alueen suurin sampi saatiin Kokemäenjoesta vuonna 1914. Se painoi 152 kiloa.

Laatokan viimeinen luotettava havainto on vuodelta 1984 ja Itämeren viimeinen Virosta vuodelta 1996.

Yhdysvalloissa sinisammen kalastus on ollut kokonaan kielletty vuodesta 1997, mutta Kanadassa sitä vielä pyydetään säädellysti.

(Lähde: Wikipedia)


Lue myös:

    Uusimmat