Heinäkuussa kotkalaisessa suomalaisten kalojen akvaariossa Maretariumissa hämmästytti ankeriaan muodonmuutos. Yksi akvaariotalon ankeriaista näytti epämuodostuneelta ja sairaalta. Se oli keskeltä valtavan pullea, sen pää oli litistynyt ja pyrstö näytti siltä, että se olisi surkastumassa.
Kyseessä ei kuitenkaan ollut sairas yksilö, vaan kutuvalmis naarasankerias. Eurooppalaisen anguilla anguilla -ankeriaslajin mätiä ei ole koskaan saatu ilman laboratorioissa annettavaa hormonihoitoa. Maretariumissa ankerias tuotti mätiä kuitenkin luonnollisesti.
Maretariumin akvaristi-sukeltaja Teemu Lakka otti yhteyttä Euroopan muihin ankeriastutkijoihin. Hollannista saatiin vahvistus sille, että kyseessä todella on ankeriaan mäti.
Akvaariotalolle sateli onnitteluja tutkijoilta.
– Olosuhteet Maretariumissa ovat niin erinomaiset, että ankeriaan luonnollinen mädin tuotto on mahdollista, Maretariumista kerrotaan tiedotteessa.
Ankerias on yksi Suomen alkuperäisistä kalalajeista. Se on tämän vuoden uhanalaisuusluokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen laji. WWF:n mukaan ankeriaskantoja ovat heikentäneet liikakalastus, ympäristömyrkyt, ilmastonmuutoksen aiheuttamat merivirtojen muutokset sekä taudit ja loiset.
Luonnonvarakeskuksen mukaan ankeriasta on esiintynyt Suomessa luontaisesti aina, mutta viime vuosikymmenet kanta on ollut istutusten varassa. Ankeriasta on noussut runsaimmin Kymijokeen ja Kokemäenjokeen. Mereen laskevien jokien patoamisen myötä ankeriaiden luontainen nousu järviin on lähes kokonaan estynyt, mutta istutettuna sitä on nykyisin useissa vesistöissä.
Useat yli 40-vuotiaat kotkalaisankeriaat valmiina kutemaan
Kaikki Euroopan ja Pohjois-Afrikan ankeriaat sekä Pohjois-Amerikan amerikanankeriaat kutevat Keski-Atlanttiin kuuluvalla Sargassomerellä. Suomen ankeriaille kertyy kutumatkaa sinne noin 6 000 kilometriä. Eurooppalaisin satelliittiseurannoin on todettu, että matka kestää noin kaksi vuotta.
Ennen lähtöään kutumatkalla kasvuankeriaat eli niin kutsutut kelta-ankeriaat muuttuvat hopea-ankeriaiksi. Vaellusvaiheessa niiden selästä tulee lähes musta, kyljet muuttuvat hopean värisiksi ja vatsapuoli valkoiseksi. Niiden silmät suurenevat ja ankeriaiden rasvapitoisuus kasvaa.
Usealla Maretariumin yli 40-vuotiaalla ankeriaalla on nähtävissä nämä muutokset, akvaariotalo kertoo tiedotteessa.
Lokakuun lopulla tutkijoita Luonnonvarakeskuksesta ja Hollannista Wageningenin yliopistosta on tulossa Maretariumiin mysteerin äärelle. Tutkijat ottavat muun muassa verinäytteitä akvaarion isoista ankeriaista, jotka ovat peräisin Asikkalasta Vesijärvestä. Näytteistä määritetään kalojen hormonipitoisuudet.
Maretariumin ankeriaiden avulla ankeriastutkimuksissa päästäneen aimo harppaus eteenpäin, akvaariotalo ennustaa.