Pelottaako Alzheimer? Näin vähennät riskiä sairastua

Tutkimuksissa on osoitettu, että etenevä aivosairaus kehittyy 38 prosenttia epätodennäköisemmin fyysisesti aktiivisille 65-vuotiaille kuin vähemmän liikkuville verrokeille.

Liikunnallisen elämän vietto myös varhaisemmassa vaiheessa elämää näyttäisi vaikuttavan: on tutkittu, että kaikkein terveimmät keski-ikäiset välttävät Alzheimerin taudin 65-vuotiaana todennäköisemmin kuin muut ikätoverinsa.  

Tulos on saatu testaamalla 20 000 aikuisen kunto 40–50 ikävuoden välillä ja vertaamalla tuloksia myöhemmin siihen, ketkä tutkimukseen osallistuneista ovat sairastuneet dementiaan.

Fyysinen hyvinvointi alentaa myös mahdollisuutta kuolla muistisairauteen.

Liikunta lievittää jopa puhjennutta sairautta

University of Marylandin tutkimusryhmä on osoittanut, että liikunta voi jopa parantaa Alzheimer-potilaan tilaa. Kun kahdelle fyysisesti melko passiivisen potilaan ryhmälle laadittiin 12 viikon säännöllinen harjoitusohjelma, heidän verenkiertoelimistönsä kunto parani suhteessa aiempaan.

Tutkimukseen osallistujat tarvitsivat harjoittelujakson jälkeen aiempaa vähemmän apuvälineitä muistinsa tueksi. He muistivat myös nimiä ja sanalistoja paremmin: kun tutkimukseen osallistuneille henkilöille näytettiin heidän nuoruudessaan pinnalla olleiden julkisuuden henkilöiden kasvokuvia, henkilöiden nimet muistettiin nopeammin. 15 sanan listat jäivät paremmin mieleen ja listalta muistettiin enemmän sanoja harjoittelujakson jälkeen kuin sitä ennen.

Vielä ei olla varmoja siitä, millainen harjoittelu ehkäisee Alzheimerin tautia kaikkein tehokkaimmin. Toistaiseksi suositellaankin vain elämään aktiivista elämää ja harrastamaan sellaista liikuntaa, joka tuntuu itselle mieluisalta.

Liikunnan tulisi kuitenkin olla sellaista, joka nostattaa hien pintaan, mutta ei hengästytä niin paljoa, ettei sen aikana pysty keskustelemaan. Suositeltu liikunnan määrä on kaksi ja puoli tuntia viikossa.

Lähteet: Huffington Post, CBC News, Alzheimer's Association, Science Today