Venäjän hybridisota Länttä eli liberaalia demokratiaa vastaan on täydessä käynnissä.
Sodankäynnin keinot ovat monet. Keskeinen ase on länsimaiden sitominen jatkuvaan "keskusteluun" Venäjän turvallisuusintresseistä. Aika rohkea strategia autoritääriseltä valtiolta, joka valtasi merkittävän osan toisen valtion aluetta vuonna 2014 ja miehittää sitä edelleen. Mutta näyttää toimivan.
Demokratia on maailmassa harvinainen yhteiskuntamalli. The Economist Intelligence Unitin vuosi sitten julkaiseman indeksin mukaan maapallon asukkaista noin kahdeksan prosenttia elää täydessä demokratiassa. Noin 36 prosenttia elää täyden autoritäärisen vallan alla ja loput sillä välillä. Suomen demokratia arvioitiin kuuden kärkeen.
Autoritääriset valtiot pyrkivät vahvistamaan valtaansa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kaukaiselta tuntuu Francis Fukuyaman Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen esittämä visio, jonka mukaan ihmiskunnan historia oli päättynyt liberaalin demokratian voittoon.
Mikä on demokratian puolustuskyky ja -tahto Suomessa vuonna 2022?
Edustuksellinen demokratia hataroituu. Aluevaalien äänestysvilkkaus jäi alle puoleen äänioikeutetuista. Yli puolet ei nähnyt äänen antamista vaivan arvoiseksi. Viime kesäkuun kuntavaalien äänestysprosentti oli 55. Valittujen päättäjien mandaatti käy ohueksi.
Pelkkä äänestysaktiivisuus ei tietenkään ole ainoa kansanvallan tilan mittari. Vuosituhannen vaihteen jälkeen yhä useamman ulottuville tulleet digitaaliset keskustelualustat ovat laajentaneet yhteiskunnallista keskustelua, vaikkeivät ehkä syventäneet. Joka tapauksessa julkinen keskustelu on nyt yhä useamman kansalaisen ulottuvilla.
Vakava vaara demokratian itsepuolustukselle on negatiivisuusharha, jota uudet keskustelualustat ruokkivat.
