Pave Maijanen on musiikkimaailman moniosaaja, joka on vaikuttanut vuosien saatossa monella saralla. Lue, mitä Maijanen kertoo urastaan ja miksi hän on erityisen tyytyväinen juuri tähän hetkeen.
Laulaja, lauluntekijä, tuottaja, basisti, kosketinsoittaja, rumpali, kitaristi − Pave Maijasta on mahdotonta niputtaa yhden tittelin alle.
Oman muusikon uransa ohessa Maijanen on toiminut tuottajana nimekkäille kokoonpanoille, kuten Wigwan, Dingo ja Hurriganes.
− Tilaisuuksien tarjoutuessa olen napannut kiinni. En ole koskaan epäröinyt; ehkä siksi, että tarjotut jutut ovat olleet kiinnostavia.
− Varsinkin 1970- ja 80-luvuilla oli useita bändejä, ja esimerkiksi tv-yhtiöt tekivät vielä omia tuotantojaan. Oli gaalaa ja muuta, ja olin aika usein mukana, Maijanen kertoo.
Suomen "heimot"
Maijanen aloitti keikkailun 1950-luvulla nuorena poikana. Esiintyjänä miehellä onkin menossa jo seitsemäs vuosikymmen.
Kansan syvät rivit ovat tulleet vuosien mittaan keikkatyöläiselle tutuiksi. Maijasen mielestä on hienoa, että Suomesta löytyy eri murteita ja "heimoja".
− Jakaisin Suomen viiteen alueeseen: pohjoinen, itä, etelä, länsi ja sitten vielä länsirannikko Raahesta Turkuun. Jokaisessa paikassa on oma meininkinsä. Esimerkiksi Porissa elää ihan oman rotunsa, se on aivan huikea paikka.
Se, että esiintyvä artisti tiedostaa erot ihmistyyppien välillä, auttaa osaltaan valmistautumaan keikkoihin.
− Pohjoisen sakki ei välitä suun pieksämisestä. Totisia he eivät ole, mutta heille turha alkaa länkyttää tyhjänpäiväisiä, mikä on taas Itä-Suomessa ehdoton juttu, Maijanen kuvaa.
Talous hetken kuralla
Maijasen moniosaamisesta on ollut pitkän uran aikana hyötyä. Kun yksi osa-alue on väliaikaisesti hiipunut, toinen on tuonut leivän pöytään.
On muusikko kokenut tosin myös hetkellisen taloudellisen kurimuksen vuonna 1979, The Royals -kokoonpanon kaatumisen jälkeen. Kun rahahanat tyrehtyivät, oli otettava uudet keinot käyttöön.
− Jouduin myymään levyjäni ja melkeinpä irtaimistoakin muun muassa Hietsun kirppiksellä. Ne olivat kovia aikoja, mutta siihen aikaan olin alle kolmikymppinen jätkä kovassa vireessä. En muista, että olisin ollut erityisen masentunut, Maijanen toteaa.
Työnteko maistuu
Viimeiset kymmenen vuotta Maijanen on tehnyt soolokeikkoja konseptilla mies ja kitara. Koko paketti hoituu aina roudausta myöten omin voimin.
Maijanen toteaa, ettei musiikin tekeminen ja ennen kaikkea esiintyminen ole koskaan maistunut niin hyvältä kuin nykyään.
− On hienoa huomata, että vielä tässä iässä pystyy kehittymään. Olen paljon parempi kuin viisi vuotta sitten, viime syksynä 60 vuotta täyttänyt mies toteaa.
Mieltä lämmittää myös neljästä cd:stä ja yhdestä dvd:stä koostuva uraboksi, jonka levy-yhtiö EMI julkaisi muusikon merkkipäivän kynnyksellä. Kirsikkana kakun päälle Maijaselta ilmestyi viime marraskuussa uutta musiikkia kymmenen vuoden tauon jälkeen.
Se on merkki jonkinlaisesta jatkuvuudesta, muusikko pohtii.
− Keikkatahti on edelleen se, että paiskin seitsemän kuukautta vuodessa hommia niin paljon kuin jaksan. Aloitan lokakuussa ja lopetan toukokuun puolessavälissä. Sitten lähden Pohjois-Karjalaan ja vietän kesän niemennenässä.
Studio55/Jenni Kokkonen