Pärssinen myöntää vuodon

Pärssinen sanoo tosin ensin kertoneensa Ajankohtaiseen kakkoseen tiistaina 6. lokakuuta tarkoitetun jutun hyllytyksestä Ylen tv-uutisille. Yle antoi potkut Pärssiselle sen jälkeen kun se sai selville, että tämä oli luovuttanut ulkopuolisille nauhan, jolla oli ex-ministeri Arja Alhon ja toimittaja Timo Harakan puhelinkeskustelu.

Tänään STT:lle antamassaan tiedotteessa Pärssinen toteaa, että jos oma tiedotusväline poliittisella päätöksellä estää uutisen julkaisemisen, sitä on sen jälkeen yritettävä painostaa muuttamaan päätöksensä. Jos se ei onnistu, on toimittava äärimmäisellä tavalla, hän perustelee.

Pärssinen kertoo alun perin varmistaneensa Ylen lakiosastolta, että Alho-nauha on käsitettävä hyvän journalistisen tavan ja Ylen ohjelmatoiminnan säännösten mukaisesti tehdyksi puhelinkeskusteluksi, ei yksityisluontoiseksi puhelinkeskusteluksi.
-Lakiosaston lisäksi toimitukseni päällikkö Jyrki Richt oli samaa mieltä. Molemmat tahot ovat Ylen johdon tekemän hyllytyspäätöksen jälkeen muuttaneet kantansa, hän sanoo pettyneesti.

Toimittaja Juha Pärssisen STT:lle toimittama tiedote

"Julkisten tiedotusvälineiden mukaan Yleisradio on päättänyt antaa minulle potkut Ajankohtaisen kakkosen tuottajan tehtävistä. Yle on tutkimustensa perusteella päätynyt siihen, että olen rikkonut työsopimustani vuotamalla tietoja oman toimitukseni ulkopuolelle. Virallista tietoa asiasta en ole saanut; olen sairaslomalla ja minua on kielletty hoitamasta mitään työhön liittyviä tehtäviä. Totean kuitenkin syytöksen oikeaksi. Tosin ensin kerroin Ajankohtaiseen kakkoseen tiistaina 6.10.1998 tarkoitetun jutun hyllytyksestä Ylen tv-uutisille.

Pidän erikoisena Ylen perusteluja, siis sitä, että raja tietojen antamisesta kulkee yksittäisessä toimituksessa. Toisin sanoen Ajankohtaisen kakkosen toimittaja ei saa jatkossa auttaa kollegoitaan saman yhtiön tv-uutisissa. Pyrin paljon velvollisuuksiani aktiivisemmin vaikuttamaan siihen, että Yleisradio julkaisisi hyllytetyn tv-raportin ja sen taustanauhan. Useat yritykseni eivät tuottaneet tulosta.

Olin alun perin Ylen lakiosastolta varmistanut, että kuuluisa Alho-nauha on käsitettävä hyvän journalistisen tavan ja Ylen ohjelmatoiminnan säännösten mukaisesti tehdyksi puhelinhaastatteluksi, ei yksityisluontoiseksi puhelinkeskusteluksi. Lakiosaston lisäksi toimitukseni päällikkö Jyrki Richt oli samaa mieltä. Molemmat tahot ovat Ylen johdon tekemän hyllytyspäätöksen jälkeen muuttaneet kantansa.

Useat turhat yhteydenottoni saivat minut vakuuttuneeksi siitä, että asiaa ei haluttu julkistaa poliittisista syistä. Olin siitä hyvin pettynyt: Yle oli koko urani ajan tuntunut täysin riippumattomalta viestintäyhtiöltä. Olen kuitenkin journalisti. Minusta journalistin tulee pyrkiä löytämään totuus ja sen jälkeen se on kerrottava yleisölle. Näin olen parhaani mukaan yrittänyt toimia. Jos oma tiedotusväline poliittisella päätöksellä estää uutisen julkaisemisen, sitä on yritettävä painostaa muuttamaan päätöksensä. Jos se ei onnistu, on toimittava äärimmäisen poikkeuksellisella tavalla. Näin olen tehnyt.

Olen saanut palkkani lupamaksajilta, siis tavalliselta kansalta. Minun mielestäni he ovat ansainneet tietää totuuden suomalaisia syvästi loukanneesta Sundqvist-ratkaisusta. Myös eduskunnalla on oikeus tietää, mitä kansanvallan huipulla on tapahtunut. Rahaa en ole pyytänyt enkä saanut - johan tämän uutisen hankinnan ovat lupamaksajat kertaalleen maksaneet. Rahaa olen vain menettänyt. Pyydän anteeksi kaikilta turhien epäilyjen kohteeksi joutuneilta kollegoiltani, etenkin toimittaja Timo Harakalta. Lisäksi olen erityisen pahoillani Arja Alhon puolesta: ehkä joskus toimintani ymmärretään.

Olen henkeen ja vereen journalisti. Halusin kertoa suomalaisille totuuden. Nyt se on lähestulkoon kerrottu (koko kaamean totuuden kertovaa nauhaa ei ole sähköisissä välineissä vielä yhtäjaksoisena lähetyksenä julkaistu). Hintana oli työpaikkani, mutta voinpa sentään katsoa itseäni silmiin."
(STT)