Palkkatuki ei välttämättä ole kallis keino nostaa työllisyyttä, jos huomioon otetaan sen vaikutukset laajassa mittakaavassa. Asiaan perehtynyt tutkimusneuvonantaja Rita Asplund Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (Etla) kertoo, että palkkatuen hyödyt voivat olla suuremmat kuin mitä yleisesti uskotaan.
Palkkatuen hinta työllistämiskeinona herätti keskustelua, kun työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli viime viikolla hallituksen suunnitelmia palkkatukijärjestelmän laajentamisesta. Esimerkiksi Nordean perhevapailla oleva ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi Twitterissä, että palkkatuen lisääminen voi heikentää julkista taloutta, vaikka se työllisyyttä kasvattaisikin.
Palkkatuki on työnantajalle myönnettävä taloudellinen tuki, joka käytetään työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Tuki myönnetään harkinnanvaraisesti, ja sitä voi saada esimerkiksi silloin, jos työnhakija on osatyökykyinen tai hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa.
Asplund huomauttaa, että tällä hetkellä ei ole saatavilla tietoa palkkatuen kustannustehokkuudesta.
– Niin kauan kun meillä ei ole tietoa, voi pallotella kaiken tyyppisiä mielipiteitä, Asplund sanoo.
Hän huomauttaa, että palkkatuen kustannuksia julkiselle taloudelle on vaikea arvioida, koska niitä pitäisi eritellä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Kattavassa arviossa pitäisi huomioida myös lukuisia muita muuttujia, kuten se, miten paljon yhteiskunnalle maksaisi, jos henkilö ei työllistyisi ollenkaan ja päätyisi esimerkiksi mielenterveydellisistä syistä syrjään työelämästä.
Byrokraattinen pullonkaula
Järjestelmän monimutkaisuutta pidetään yleisesti merkittävänä syynä sille, miksi palkkatuki ei innosta nykyistä enempää suomalaisia yrityksiä. Samaa on sanonut muun muassa työministeri Harakka.
Hallitus pyrkii selkeyttämään palkkatukeen liittyvää byrokratiaa esimerkiksi niin, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen jo ennakolta. Harakka on toivonut, että lakiesitys palkkatuen ehtojen parantamisesta pystyttäisiin antamaan eduskunnalle ensi vuonna.
Etlan Asplund pitää tärkeänä, että byrokraattisiin pullonkauloihin puututaan. Hän myös huomauttaa, että järjestelmän parantamisessa on otettava huomioon monenlaiset ryhmät, joita palkkatuki voi koskea. Aiemmissa uudistuksissa on hänen mukaansa keskitytty pitkäaikaistyöttömiin jopa muiden ryhmien kustannuksella.
– Nuorten osuus palkkatukea saaneista on tippunut dramaattisesti vuoden 2013 jälkeen, Asplund sanoo.
Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että palkkatuki on tehokas tapa työllistää nuoria ja sellaisia työnhakijoita, joilla ei ole ammatillista koulutusta.
Lue myös: Lännen Media: Palkkatukea saavien määrä tippunut 2010-luvulla
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan palkkatuetussa työssä olevien ihmisten lukumäärä on ylipäätään laskenut 2010-luvulla. Viime vuonna palkkatuetussa työssä oli keskimäärin lähes 21 000 ihmistä, kun vuonna 2010 heitä oli yli 27 000. Kehitys ei kuitenkaan ole kulkenut pelkästään alamäkeen, vaan vuonna 2014 palkkatuetussa työssä oli yli 32 000 ihmistä. TEM:n luvuista kertoi aiemmin Lännen Media.
Liian hitaat rattaat yrityksille
Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen kertoo, että yrittäjien kannalta monimutkaista on palkkatuen hakeminen, maksatus ja yleisesti järjestelmän kanssa toimiminen.
Joskus byrokratian rattaat pyörivät niin hitaasti, että palkkatuen maksatuksessa kestää kohtuuttoman kauan. Toisinaan yrittäjiltä puuttuu tietoa siitä, millä kaikilla tavoilla palkkatukea voisi hyödyntää.
Rytkönen huomauttaa, että yrittäjän voi myös olla vaikea löytää tarvitsemaansa työntekijää palkkatukeen oikeutettujen työttömien työnhakijoiden joukosta.
– Yksikään yritys ei palkkauspäätöstä tuen perusteella tee, vaan kyllä se tarve on siellä taustalla, Rytkönen sanoo.
Rytkönen pohtii, että työnantajaan kohdistuvaa byrokraattista taakkaa voitaisiin mahdollisesti vähentää sillä, että palkkatuki maksettaisiin suoraan työntekijälle työnantajan sijaan.
Nykyistä pidempää seurantaa
Etlan Asplund oli mukana tekemässä viime vuoden lopussa julkaistua tutkimusta, josta kävi ilmi, että yrityksiin kohdistuva palkkatuki nostaa sitä kautta työllistyneiden ansiotuloja ja vähentää heidän riskiään joutua työttömäksi tukijakson jälkeen.
Sen sijaan kunnille ja kolmannelle sektorille osoitettu palkkatuen vaikutus tukijakson jälkeisiin ansiotuloihin tai työllisyyteen on erittäin pieni.
Lue myös: Kolme tarinaa työttömyydestä: "Työttömänä olet toisen luokan kansalainen – en kelvannut edes tiskariksi"
Järjestelmän kehittämisessä olisikin Asplundin mukaan tärkeää, että palkkatuella työllistettyjen työllisyyttä seurattaisiin vielä tukijakson jälkeen.
Hän korostaa, että kehitystyössä pelkkä rahan kaataminen palkkatukilaariin ei riitä. Pitäisi miettiä nykyistä tarkemmin, millaista palkkatukea millekin ryhmälle tarjotaan ja pohtia, onko palkkatuki edes kaikkien kohdalla paras tapa työllistää.