Palkkatuki ei välttämättä ole kallis keino nostaa työllisyyttä, jos huomioon otetaan sen vaikutukset laajassa mittakaavassa. Asiaan perehtynyt tutkimusneuvonantaja Rita Asplund Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (Etla) kertoo, että palkkatuen hyödyt voivat olla suuremmat kuin mitä yleisesti uskotaan.
Palkkatuen hinta työllistämiskeinona herätti keskustelua, kun työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli viime viikolla hallituksen suunnitelmia palkkatukijärjestelmän laajentamisesta. Esimerkiksi Nordean perhevapailla oleva ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi Twitterissä, että palkkatuen lisääminen voi heikentää julkista taloutta, vaikka se työllisyyttä kasvattaisikin.
Palkkatuki on työnantajalle myönnettävä taloudellinen tuki, joka käytetään työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Tuki myönnetään harkinnanvaraisesti, ja sitä voi saada esimerkiksi silloin, jos työnhakija on osatyökykyinen tai hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa.
Asplund huomauttaa, että tällä hetkellä ei ole saatavilla tietoa palkkatuen kustannustehokkuudesta.
– Niin kauan kun meillä ei ole tietoa, voi pallotella kaiken tyyppisiä mielipiteitä, Asplund sanoo.
Hän huomauttaa, että palkkatuen kustannuksia julkiselle taloudelle on vaikea arvioida, koska niitä pitäisi eritellä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Kattavassa arviossa pitäisi huomioida myös lukuisia muita muuttujia, kuten se, miten paljon yhteiskunnalle maksaisi, jos henkilö ei työllistyisi ollenkaan ja päätyisi esimerkiksi mielenterveydellisistä syistä syrjään työelämästä.
Byrokraattinen pullonkaula
Järjestelmän monimutkaisuutta pidetään yleisesti merkittävänä syynä sille, miksi palkkatuki ei innosta nykyistä enempää suomalaisia yrityksiä. Samaa on sanonut muun muassa työministeri Harakka.