Eläkeputkesta luopuminen oli maan hallitukselle kipeä päätös, mutta tutkijat kannattavat uudistusta monesta eri syystä. STT:n haastattelemat tutkijat uskovat, ettei uudistus johda ikääntyneiden työttömyyden pahenemiseen – ainakaan merkittävästi.
– Sikäli kun tämäntyyppisiä toimia tehdään, ajankohta on oikea, sillä työnantajathan kertovat nyt lisääntyvästä työvoimapulasta, sanoo Laboren (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) johtaja Mika Maliranta.
Myös taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa toimiva Maliranta sanoo, että tutkimustulosten mukaan eläkeputken poiston kaltaiset uudistukset kannattaa tehdä noususuhdanteessa, jossa Suomi nyt on. On myös näyttöä siitä, että eläkeputken poisto lisää työn tarjontaa.
Hallitus linjasi reilu vuosi sitten, että niin sanottu eläkeputki poistetaan asteittain ensi vuoden alusta alkaen. Lähellä eläkeikää työttömäksi jääneet työntekijät eivät siten saa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviä ennen siirtymistä vanhuuseläkkeelle. Lisäpäivien alarajaa on tarkoitus nostaa vaiheittain niin, että vuonna 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka ei putkeen pääse.
Eläkeputken poistoa koskevan hallituksen esityksen lausuntokierros päättyi torstaina.
"Sosiaalisesti hyväksyttävämpää irtisanoa"
Eläkeputken vaikutuksia tutkinut tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) uskoo, että uudistuksen jälkeen yhä useampi ikääntynyt työntekijä pystyy jatkamaan työssä suoraan eläkeikään asti.
– Eläkeputken tarkoitus on turvata ikääntyneiden työttömien toimeentulo, koska heidän on tavallista vaikeampi työllistyä. Mutta keskeinen ongelma on, että työnantajat kohdistavat irtisanomiset usein työntekijöihin, jotka ovat putkeen oikeutettuja, Kyyrä sanoo.