Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 3,0 prosentin ja ensi vuodelle tätäkin reippaampaa 3,5 prosentin talouskasvua. Vuoden 2023 kasvuksi ennakoidaan hieman maltillisempaa 1,8 prosenttia.
Kasvuennustetta korjattiin kuluvan vuoden osalta 0,5 prosenttiyksiköllä ylöspäin kevään ennusteeseen verrattuna. Vuosien 2022 ja 2023 ennusteet nousivat 0,4 prosenttiyksikköä kevään ennusteesta.
Ennusteen mukaan kuluvana vuonna kasvua on voimistanut vahvimmin yksityinen kulutus. Aiemman arvion mukaisesti pandemian helpottaminen ei tuonut Suomeen äkillistä kulutusjuhlaa. Viennin ja tuonnin kehitys on ollut alkuvuodesta vaisua. Ensi vuonna sekä vienti että tuonti kasvavat voimakkaasti osin palveluviennin kasvun johdosta. Tutkimuslaitoksen mukaan koronakriisi näyttää pikemminkin vahvistaneen kuin heikentäneen Suomen kustannuskilpailukykyä.
Matkailupalvelujen ja kuljetuspalvelujen ulkomaankauppa supistui koronakriisin aikana ulkomaankaupan eristä eniten. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa palautuminen tapahtuu ensisijaisesti ensi vuonna.
Lue myös: "Virus ei näytä merkittävästi uhkaavan talouskehitystä" – Danske Bank nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta selvästi
Suomen työmarkkinat mainettaan dynaamisempia
Laitoksen mukaan hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite saavutetaan vuonna 2023, mutta ensisijaisesti muista syistä kuin hallituksen ehdotettujen työllisyystoimien ansiosta.
Tutkimuslaitoksen mukaan työtuntien määrällä mitattu työllisyys on talouskasvun näkökulmasta tärkeämpi mittari kuin työllisten lukumäärä. Se ei laitoksen mukaan ole Suomessa poikkeuksellisen alhaisella tasolla vertailukelpoisiin maihin tai koko Euroopan unioniin verrattuna.
Tutkimuslaitoksen mukaan Suomen työmarkkinoiden dynaamisuus on mainettaan parempi. Suomen työmarkkinoiden katsotaan pärjäävän kansainvälisessä vertailussa vähintään kohtalaisen hyvin esimerkiksi mitattaessa työpaikkojen ylimääräistä vaihtuvuutta sekä työttömyydestä työllisyyteen siirtyvien henkilöiden lukumäärää.