Palkansaajien ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitosten johtajat yksimielisiä: eläkeputki tulisi poistaa

1:54
Valtiovarainministeriön virkamiehet poistaisivat eläkeputken.

Etlan Aki Kangasharju poistaisi eläkeputken vaikka asteittain, mutta hän pelkää sen vesittyvän mahdollisiin hyvityksiin.

Eläkeputken poistaminen on tärkeä muttei riittävä keino parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä hallituksen tavoitteen mukaisesti, arvoivat kahden taloudellisen tutkimuslaitoksen johtajat.

Palkansaajien tutkimuslaitosta luotsaava Elina Pylkkänen sanoo, että eläkeputki luo työmarkkinoille ja ihmisten mieliin haitallisen rakenteen, joka edistää vanhemmista työntekijöistä luopumista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on samoilla linjoilla.

– Putken poisto ei saa ikääntyneitä työllistymään yhtään useammin kuin ennen, mutta se hidastaa työttömäksi joutumista. Se parantaa työllisyyttä nimenomaan siten, ettei irtisanota suoraan vanhemmasta päästä, Kangasharju sanoo.

Eläkeputkella tarkoitetaan työttömyysturvan lisäpäiviä, eli iäkkäimpien työttömien mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään saakka.

Putkeen voi päästä nykyisin 62-vuotiaana. Alaikärajaa on nostettu jo usean kerran, viimeksi tämän vuoden alussa yhdellä vuodella. Hallitus nosti ikärajaa työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaisesti.

– Putkea on lyhennetty jo niin paljon, että nyt se kannattaisi poistaa kokonaan. Ei sitä tietenkään tarvitse heti saattaa voimaan, vaan asteittain, sanoo Kangasharju.

Porkkanoita valtiolta

Viime kuussa budjettiriihessä hallitus antoi työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vähintään 10 000 ihmisen edestä. Järjestöillä on marraskuun loppuun asti aikaa antaa esityksensä tavoitteen saavuttamiseksi.

Hallituksen toimeksianto ei mainitse yksittäisiä toimenpiteitä, mutta julkisuudessa on arvioitu, että tavoitteen saavuttaminen on vaikeaa ilman työttömyysputkeen koskemista. Näin on todennut muun muassa yhden neuvotteluosapuolen johtaja, STTK:n Antti Palola.

Palola on kuitenkin myös sanonut, että heikennyksen tekeminen olisi työntekijäpuolella äärimmäisen vaikeaa. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kannattaa putken poistoa kokonaan.

Pylkkäsen mukaan porkkanaksi putkesta luopumiselle tarvittaisiin valtion rahoittamia toimenpiteitä, kuten tukea koulutukseen ja osaamiseen sekä työssä jaksamiseen niin henkisesti kuin fyysisesti.

Kangasharju arvioi, että kaikenlainen apu työn etsintään olisi hyvä porkkana. Esimerkiksi palkkatukeen hän suhtautuu skeptisemmin, koska käytettyihin resursseihin nähden se lisää työllisyyttä vähän.

– Työvoimaneuvontaa kannattaa työttömille lisätä. Sitä on Suomessa niin vähän.

Loppukesällä eläkeputken poistoa puolsi valtiovarainministeriö, joka esitteli sen osana yli 55-vuotiaiden työllisyyttä lisääviä ehdotuksia. Paketille oli laskettu yhteensä 30 000 työllisen vaikutus. Mittaluokka oli ministeriön mukaan "karkea arvio", josta osa vaikuttaisi vasta "hyvin pitkällä aikavälillä".

Ikääntyneiden työllisyys puhuttaa, sillä Suomi on asiassa tuntuvasti jäljessä länsinaapuriaan. Ministeriö huomautti, että viime vuonna 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 11 prosenttia korkeampi Ruotsissa kuin Suomessa. Suomessa luku oli noin 67 prosenttia.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja