Palkansaajajärjestöt pöyristyivät eläkeiän nostosta

SAK, STTK ja Akava pitävät yhteisessä kannanotossaan pöyristyttävänä sitä, että hallitus teki päätöksensä ilman kolmikantaista valmistelua., jossa työeläkkeisiin liittyvistä muutoksista neuvotellaan ja sovitaan yhdessä hallituksen sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken.

Järjestöt ilmoittavat pitävänsä kiinni sovituista eläke- ja työttömyysturvaa koskevista uudistuksista eli niin sanotun sosiaalitupon esityksistä. Palkansaajajärjestöt muistuttavat, että myös hallitus on sitoutunut niihin.

SEL ei hyväksy eläkeiän nostoa

Elintarviketyöläisten työuria ei saada pidennettyä nostamalla eläkeikää. Hallituksen olisi ollut syytä ennemmin pohtia, miten työtahtia ja -painetta voitaisiin keventää ja siten edistää ihmisten jaksamista pidempään työelämässä, toteaa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Elintarviketeollisuus on kärjessä sairaustilastoissa ja työtapaturmissa.

- Tätä tietoa vasten ajatus eläkeiän nostosta tuntuu pöyristyttävältä, jyrähtää Kuntonen.

Myös ennenaikaisesti työelämästä syrjään joutuvien työkyvyttömyyseläkeläisten suuri määrä kertoo elintarvikealan työtehtävien fyysisestä kuormittavuudesta.

- Jos eläkejärjestelmää täytyy uudistaa, pitää huomioida töiden erilainen kuormittavuus. Raskaasta tehdastyöstä joudutaan jäämään sairaana eläkkeelle huomattavasti useammin kuin vaikkapa toimistotyöstä, Kuntonen toteaa.

- Kaikilla meillä on oikeus päästä terveenä eläkkeelle!

Superin mukaan eläkeiän nosto ei paranna talouskriisiä

STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mukaan hallituksen päätös nostaa vanhuuseläkkeen alarajaa nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen ei paranna talouskriisiä.

Hoitotyössä ei tänä päivänä jakseta nykyiseenkään eläkeikään asti. Vuonna 2008 vain 42 prosenttia lähi- ja perushoitajista jäi vanhuuseläkkeelle.

Hallituksen tulee keskittyä päätöksissään työssäjaksamisen tukemiseen. Henkilöstöresurssit ovat etenkin vanhustenhuollossa riittämättömät. Tämä kuormittaa jatkuvasti henkilökuntaa. Henkilöstömitoitus vanhustenhuollossa on ehdottomasti saatava lakisääteiseksi, Palomäki sanoo.

Jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilökunta joustaa jaksamisensa äärirajoilla niin, että myös potilasturvallisuus on monin paikoin vaarassa. Hoitoalan työssäjaksamista tukevat ratkaisut nostavat myös sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen laatua ja sitä kautta vaikuttavat yleiseen hyvinvointiin, sanoo Palomäki.

Eri-ikäisten välisen yhteistyön lisääminen on yksi ratkaisu työssäjaksamisen parantamiseen. Eri-ikäisillä on omat vahvuutensa, joita tulisi hyödyntää paremmin. Yritysmaailmassa irtisanotaan nyt lyhytnäköisesti vanhempia työntekijöitä mm. eläkeputkeen. - Arvokasta ammattiosaamista heitetään nyt hukkaan todella paljon, Palomäki sanoo.

SuPeriin kuuluu 70 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Tehyn Jaana Laitinen-Pesola pelkää hoitajien jaksamisen puolesta

Eläkeiän nostossa ohitettiin kolmikantainen valmistelu

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola kritisoi hallituksen päätöstä nostaa vanhuuseläkkeen alarajaa nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Suuret palkansaajia koskevat ratkaisut pitää valmistella huolellisesti kolmikantaisesti. Laitinen-Pesola ei myöskään näe, että hallituksen eläkeratkaisu helpottaa parhaillaan käsillä olevaa akuuttia talouskriisiä.

-Kyseessä on selvä palkansaajien eläke-etujen heikentäminen. Tähän mennessä vastaavat suuret mm. eläkkeisiin liittyvät ratkaisut on valmisteltu laajapohjaisesti kolmikannassa. Kolmikantainen valmistelu ja päätöksenteko ovat luoneet vuosien ajan työmarkkinoille ja laajemminkin yhteiskuntaan ennustettavuutta, josta kaikki osapuolet ovat hyötyneet.

Laitinen-Pesola katsoo, että eläkeiän nostamisen sijaan tulee keskittyä työssä jaksamisen tukemiseen ja työurien pidentämiseen työelämää kehittämällä. Näitä toimenpiteitä hallituksen esityksessä ei nosteta esiin lainkaan. Ilman työelämän laadussa tapahtuvia muutoksia ja kehittämistä hallituksen tavoittelema työurien pidentäminen ei onnistu käytännössä.

-Jatkuva joustaminen, tuplavuorot ja terveydenhuollon säästöpaineet ovat ajaneet hoitajat ahtaalle myös hyvinä taloudellisina aikoina. Hoitoalan työ koetaan fyysisesti ja psyykkisesti niin kuormittavaksi, että alalla ei pysytä nykyiseenkään eläkeikään asti. Hoitoalan vetovoimaisuus on vaarassa heikentyä tällaisilla pakottavilla toimenpiteillä edelleen. Parempiin tuloksiin työssä jatkamisen kannalta päästään esimerkiksi luomalla ikääntyville hoitajille mahdollisuuksia kevennettyyn työhön, jotta he jaksavat tehtävissään - usein kolmivuorotyössä - vielä viimeisinäkin työvuosina.

(MTV3)