Tuhannet afganistanilaiset alkoivat saada turvapaikkapäätöksiä viime vuoden aikana. Maahanmuuttoviraston (Migrin) tilastojen mukaan viime vuonna Afganistanilaisille annettiin vajaat 1900 myönteistä päätöstä. Kielteisiä päätöksiä annettiin reilut 2500.
Satoja tapauksia jätettiin myös tutkimatta niin sanottuina Dublin-tapauksina. Viime vuonna yli 200 afganistanilaisen hakemusta raukesi.
Eilen ja tänään laajasti uutisoitu palautuslento Afganistaniin liittyy pitkälti siihen, että kielteisten turvapaikkapäätösten vaikutukset alkavat näkyä nyt lisääntyvinä palautuksina.
Sisäministeriön mukaan palautuslentoja tehtiin viime vuonna kolmisenkymmentä. Tänä vuonna lentoja on tehty kuusi, joista kolme Afganistaniin.
Turvapaikkapäätösten käsittely kestää usein kuukausia. Lisäksi valitukset hallintotuomioistuimiin venyttävät prosesseja.
EU ja Afganistan solmivat viime syksynä järjestelystä, jonka myötä Afganistanilaisia voidaan palauttaa kotimaahansa aikaisempaa helpommin. Myös Suomi ja Afganistan solmivat pakkopalautuksia käsittelevän sopimuksen.
Palautettavat ihmiset ovat käyneet turvapaikkaprosessin ja mahdollisen valituspolun loppuun saakka. Sisäministeriön mukaan satakunta ihmistä palaa Suomesta viikoittain kotimaahansa, myös Afganistaniin.
Luku sisältää sekä vapaaehtoisesti lähteneet että poliisin tekemät palautukset. Vapaaehtoiseen paluuseen tarttuu noin 150 ihmistä joka kuukausi.
Hakijoiden määrä laskenut roimasti
Suomeen on saapunut viime vuosina tuhansia afganistanilaisia turvapaikanhakijoita.
Migrin tilastojen perusteella huippuvuosi oli vuonna 2015, jolloin reilut 5200 afganistanilaista haki Suomesta turvapaikkaa. Viime vuoden aikana Suomesta haki turvapaikkaa vajaat 760 Afganistanilaista.
Tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä afganistanilaisia hakijoita oli rekisteröity reilut kuusikymmentä. Vielä vuonna 2014 afganistanilaisia turvapaikanhakijoita tuli koko vuonna reilut kaksisataa.
Helmikuun loppuun mennessä afganistanilaiset olivat saaneet tänä vuonna vajaat 180 myönteistä ja reilut 220 kielteistä päätöstä.
Jokainen tulija ilmoittaa ensiksi hakevansa turvapaikkaa. Käsittelyn aikana selviää, onko oleskeluluvalle olemassa jokin peruste kuten kansainvälinen- tai toissijainen suojelu, tiedottaja Kaisa Härkisaari Migristä kertoo.
Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan turvapaikkaa eli pakolaisasemaa tai toissijaista suojelua. Toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saava ei kuitenkaan saa pakolaisasemaa.