Ihmiskaupan uhrien määrä Suomessa edelleen korkea.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään kirjattiin 510 uutta hakemusta vuonna 2023, kertoo maahanmuuttovirasto tiedotteessaan. Luku on hieman edellisvuotta suurempi, jolloin kirjaamisia tuli 478.
Auttamisjärjestelmän piiriin hyväksyttiin 326 uutta uhria, joista hieman yli puolet ovat naisia ja tyttöjä.
64 % kaikista viime vuoden tapauksista oli tapahtunut Suomessa. Pakkotyö oli yleisin ihmiskaupan muoto ja asiakkaat edustivat 35 kansalaisuutta.
Pakkotyön muodoista esiin nousivat luonnontuotteiden poiminta 32 %, marjatilat 24 %, ravintola-ala 13 %, siivous 11 %, hyvinvointi 4 %, sekä puutarha-ala 4 %.
– Työntekijän ja työnantajan välillä voi olla velkasuhde, henkilö voidaan uhkailla väkivallalla, karkotuksella tai ilmiannolla viranomaisille. Myös uhrin vapautta voidaan rajoittaa. Yleensä uhria on erehdytetty työsuhteen laadun osalta, kertoo ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen.
Pakkotyössä työntekijällä ei ole tavanomaisia oikeuksia kieltäytyä tehtävästä ja uhrit ovat haavoittuvassa asemassa.
Vuodesta 2006 toiminut ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ihmiskaupan vastaisen työn asiantuntijaviranomainen. Sen toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus, joka on osa maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmän tarkoitus on auttaa ihmiskaupan uhreja ja se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia.