Päivähoito-oikeuden rajoitukset: Mitkä ovat säästöt ja perheiden oikeudet – opetusministeriö vastaa

Opetusministeriön virkamies vastasi MTV Uutisten kyselyyn tehtyjen varhaiskasvatussäästöjen yksityiskohdista. Kysyimme muun muassa säästöjen suuruudesta, lasten mahdollisesta pompottelusta perhepäivähoidosta päiväkotiin ja siellä eri ryhmiin.  

Ministeriö arvioi, että lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus tuo mukanaan säästöjä 62 miljoonaa euroa vuodessa. Onko teillä arvioitu sitä, paljonko lakimuutoksen byrokratiakustannukset ovat?

– Euromääriä ei ole arvioitu. Uusi laki voi lisätä hallinnollista työtä, mutta ei huomattavissa määrin. Nykyisinkin perheiden tilanteita selvitetään esimerkiksi asiakasmaksujen perusteeksi, kertoo opetusministeriön neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto.

Tähän asti on vanhempi on voinut luottaa siihen, että jos lapsen ottaa pois päivähoidosta, lapsi pääsee takaisin samaan ryhmään. Onko todennäköistä uuden lain maailmassa, että samaan ryhmään ei enää pääse?

– Se on mahdollista. Pykälä velvoittaa siihen, että päiväkoti pitää säilyä, mutta sitä, että säilyisi sama ryhmä, ei säädellä niin tarkkaan.

Voiko lapsi menettää uuden lain myötä paikan perhepäivähoidossa?

– Silloin kyllä, jos tapahtuu muutos hoitoajassa. Sama paikka perhepäivähoidossa säilyy mahdollisuuksien mukaan. Laki ei velvoita siihen, että perhepäivähoidossa pitäisi säilyä sama paikka, mutta perhepäivähoitopaikka voi muuttua myös päiväkotipaikaksi.

Voiko lapsi menettää oikeuden kokopäivähoitoon joka toisena viikkona vanhempien eron takia?

– Teoriassa se on mahdollista, mutta se ei ole suositeltava vaihtoehto. Lapsen etu ja lapsen kokonaistilanne pitää aina ottaa huomioon.

Vanhempien työssäkäyntiä ei valvota. Mikä kannustaa vanhempia ilmoittamaan työttömyyspätkistään päiväkotiin? 

– Ovathan nämä kytköksissä asiakasmaksuihin. Maksut määrittyvät tulojen mukaan. Lähdemme siitä, että valtavia valvontakoneistoja ei luoda.

Euroopan parlamentin suositus vaatii investoimaan laadukkaaseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen lapsiköyhyyden vähentämiseksi. Vähentääkö uusi laki lapsiköyhyyttä?

– Tätä ei ole arvioitu. Jokaisella lapsella säilyy kuitenkin vähintään 20 tunnin oikeus varhaiskasvatukseen viikossa. Oikeutta ei olla totaalisesti poistamassa. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on myönteisiä vaikutuksia lapsen oppimiseen ja kehitykseen. Se on vaikuttavaa. Se on tutkimuksissakin todettu.

Eduskunta hyväksyi tiistaina esityksen lapsen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta. Jo lokakuussa tehtiin päätös siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta muuttuu. Heikentyykö laatu nyt?

– Se ei ole laadullinen parannus, kun henkilöstömitoituksia väljennetään. Nyt pitää tarkemmin miettiä, miten toimintaa johdetaan ja organisoidaan, jotta laissa määritellyt varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat ja turvallisuus taataan. Toivotaan, että laatu ei heikkene.    

Kunnissa on asetuksen puitteissa mahdollista toteuttaa 39 lapsen ryhmäkokoja osapäiväisten lasten osalta. Jäikö mielestänne muutettuun asetukseen liian suuri maksimikoko?

– Yli 3-vuotiaiden osapäiväistä varhaiskasvatusta koskeva henkilöstömitoitus ei muuttunut, vaan näin suuret osapäiväryhmät ovat jo voimassa olevan asetuksen mukaan mahdollisia. Se on ollut siellä tähänkin saakka.

– Uskon, että sellaisia päiväkotia on aika vähän, joissa osa-aikaisia lapsia olisi niin paljon, että näin isoja ryhmiä syntyisi. Tämä siksi, että lapsen päiväkoti ei saa kuitenkaan muuttua hoidon tarpeen muuttuessa. Voi kuitenkin olla, että erilliset osapäiväryhmät tulevat jossain määrin lisääntymään.

Onko ministeriössä arvioitu, vaikuttaako uusi laki syntyvyyteen?

– Ei olla arvioitu.

Kuntaliitto: Säästöt paljon pienempiä

Kuntaliitto ei usko subjektiivisen oikeuden rajauksen säästävän hallituksen arvioiden mukaisesti. Liitto on päätynyt omassa arviossaan 25 miljoonaa euroa pienempään lukuun. 

Miksi arvioitte vuosisäästön olevan vain 37 miljoonaa euroa?

– Olemme laskeneet säästön henkilöstömuutoksen mukaan. Lakimuutos koskee marginaalista osaa lapsista. Siksi myös henkilöstömuutos on vähäinen, kommentoi arviota liiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen. 

Oikeuden rajaus astuu voimaan ensi syksynä. Osa kunnista on päättänyt olla rajaamatta lapsen oikeutta nykyisestä.

Lisäksi lokuussa päätetyn henkilöstön määrään vaikuttavan asetuksen osalta hallitus arvioi vuosisäästön olevan 67 miljoonaa euroa vuodesta 2019 lähtien.