Ravitsemusasiat jakavat toisinaan voimakkaastikin mielipiteitä. Miksi syömisestä on paisunut kiistakapula? Ravitsemusfysiologian professori kertoo oman kantansa aiheeseen.
Vältä hiilihydraatteja, vältä rasvaa, vältä sokeria − nämä ovat vain muutamia niistä lukuisista neuvoista, joita meille paukutetaan. Ei ihme, jos ajatuskin niin sanotusti "oikein syömisestä" ahdistaa. Mikä on oikeasti tärkeää?
Ravitsemusfysiologian professori Riitta Korpela vastaa kysymykseen ilman konstailua. Vanha sanonta todellakin pitää paikkansa: ihminen on sitä mitä syö.
− Me tarvitsemme ruoasta energiaa ja suojaravintoaineita eli proteiineja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Ihmisen pitäisi syödä sellaista ruokaa, jossa on paljon suojaravintoaineita suhteessa energiaan, Korpela aloittaa.
Pahat hiilihydraatit?
Yksi ongelmista on se, että ohjeistus on tavallisen kuluttajan kannalta hämäävää. Korpela nostaa esimerkiksi hiilihydraatit, jotka niputetaan herkästi yhdeksi haitalliseksi elementiksi ruokalautasella. Hämäävää siksi, että todellisuudessa hiilihydraatteja on monenlaisia.
− Nopeat hiilihydraatit, kuten sokeri, nostavat verensokerit äkkiä ylös ja alas. Ne ovat turhia. Tärkkelystä sen sijaan pitäisi syödä enemmänkin. Sitä on muun muassa täysjyväviljoissa, vihanneksissa ja juureksissa.
− Hiilihydraatit voisi jakaa niin, että hyviä ovat pitkät ja hitaat, pahoja lyhyet ja nopeat, Korpela sanoo.
Kalorit merkitsevät
Mitä tulee painonhallintaan, tärkeintä on suhteuttaa energiansaanti kulutukseen; harvinaisen yksinkertaista tämäkin.
− Nuori poika, joka liikkuu ja kuluttaa paljon energiaa, voi syödä 4000−5000 kaloria päivässä, eikä hänen tarvitse huolehtia yksittäisistä ravintoaineista. Ihmisen, joka liikkuu vähän ja kuluttaa vähän kaloreita, pitäisi syödä ravintoainerikkaampaa ruokaa.
− Jos paino pysyy ennallaan, silloin syö oikean määrän kaloreita, Korpela kiteyttää.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55.fi/Jenni Kokkonen