Pääsiäinen on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Ennen vanhaan Suomessa pääsiäistaiat kertoivat tulevasta vuodesta. Mistä tulee suomen sana pääsiäinen?
Entisaikaan pääsiäinen on myös ollut taikojen aikaa. Nuoret naiset uskoivat saavansa pirteyttä koko vuodeksi, jos he pääsiäisaamuna pesivät kasvonsa purovedessä ennen kuin varsi ehtisi vaakkua.
Uskottiin tuolloin myös, että se eläin, jonka ensimmäiseksi näki aamulla, siirsi ominaisuutensa ja voimansa näkijään vuodeksi eteenpäin. Hevosen näkemine lupasi voimaa, lehmä laiskuutta, sika likaisuutta, lammas laupiasta mieltä, koira viisautta ja pikkulintu sulavaliikkeisyyttä ja hyväntuulisuutta. Jos ensimmäiseksi näki kissan, oli vuodesta tulossa laiska, unelias ja viluisa.
Ennen vanhaan uskottiin myös, että tulee kylmä ja kurja kesä jos pääsiäisaamuna sataa vettä. Jos pääsiäispäivänä oli pilvistä, niin halla vie kesällä marjojen kukat. Hyvä vuosi oli tulossa, jos aamulla oli kirkas auringonpaiste.
Jeesus nousi kuolleista
Pääsiäinen on kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla: Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Pääsiäisenä Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Liturginen väri on valkoinen: ilon, riemun ja puhtauden väri.
Maanantaina, toisena pääsiäispäivänä muistetaan Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä.
Mistä sana pääsiäinen?
Monessa maassa pääsiäisen nimi pohjautuu heprean sanoihin pesah, pasah.
Suomessa papisto halusi välttää paskaa muistuttavaa sanaa ja kehitti jo ennen Mikael Agricolaa suomen kieleen uudissanan pääsiäinen, jolla viitattiin pitkästä paastosta pääsemiseen, kertoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lähteet: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Feiring - Oja: Päivien kirja, Otava 2000
(MTV LIFESTYLE)