Miksi helatorstaita vietetään?

Helatorstai on muutakin kuin arkivapaa. Helatorstai on ollut aikoinaan vuoden pyhin kirkkojuhla.

Vapaapäivä keskellä viikkoa – mutta miksi?

Helatorstai on nimenä lähes kaikille tuttu, mutta harva osaa liittää sen pääsiäisen juhlintaan tai tuntee pyhäpäivän merkityksen.

Helatorstai vuonna 2023 osuu 18. päivälle toukokuuta.

Lue myös: Pännivätkö viikonlopuille osuvat pyhäpäivät? Tällaiset arkivapaat vuosi 2023 tarjoaa

Helatorstai viittaa pyhyyteen

Suomen evankelisluterilainen kirkko kertoo, että Jeesuksen ajatellaan viettäneen ylösnousemuksensa jälkeen 40 päivää opetuslastensa kanssa opettaen heitä. Helatorstaina Jeesus astui taivaaseen, mistä juontuu myös kirkkojuhlan toinen nimi Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.

Tällä toisella nimellä helatorstaita vietettiinkin Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan vuodesta 1973–1992, kun helatorstai siirrettiin liiketaloudellisista syistä lauantaille.

Kotus kertoo, että samaan tapaan kuin helluntailla, helatorstain nimen taustalla on muinaisruotsin pyhää merkitsevä sana – hel.

Vielä 1800-luvulla helatorstai olikin Suomessa yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Kirkon mukaan vanhassa kansansanonnassa todetaan, että helatorstai on niin pyhä, ettei sillon kasva edes ruoho.

Peräpohjolassa ei saanutkaan aikoinaan helatorstain aamulla lähteä ampumaan edes teeriä tai metsoja, ettei lintuonni mennyt pilalle. 

Lue myös: Miksi loppiaista tai helluntaita vietetään? Testaa tietosi pyhäpäivien taustoista!

Helatorstain juhlamenot

Kirkon sivuilla kerrotaan, että kevään juhla hela on itseasiassa pakanuuden ajalta periytyvä. Juhla sijoittui kylvökauden alkuun ja päivää vietettiin hyvää satoa rukoillen. 

Etelä-Suomessa helatorstain aattona sytyteltiin entistaikaan kokkoja eli helavalkeita, joiden läpi karja ajettiin laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi.

Kotus kertoo, että kuuluisimmat helatorstain juhlamenot ovat olleet Sääksmäen Ritvalassa, missä juhlinta alkoi helatorstaina iltapäivällä ja jatkui pyhäpäivisin juhannuk­seen tai jopa heinäkuiseen Pietarin päivään asti.

Lue myös: Tiedätkö, miksi sanomme "ok"? Lyhenne juontaa juurensa vitsistä

Lue myös: Testaa nimitietämyksesi MTV:n visassa: Kenen nimi pohjautuu jumalattareen, kenen revontulien loimuun?

Katso myös: Teiltäkin löytynee tämä rasia – mutta tiedätkö, mikä sen alkuperäinen nimi on?

0:18Orthexin muovinen, värikkäällä kannella varustettu pakastusrasia on jo klassikko. Sinunkin kotoasi löytynee näitä rasioita, mutta tiedätkö, mikä niiden alkuperäinen nimi on?

Lähteet: Suomen evankelisluterilainen kirkko, Kotimaisten kielten keskus